6.

Yrityksissä turvallisuus tehdään joka päivä, viranomainen apuna

Yrityksen turvallisuuskulttuurin merkitys korostuu entisestään: miten arjessa toimitaan, ajatellaan, johdetaan, puututaan poikkeamiin ja niin edelleen.

Tämä on yksi keskeinen asia, joka nousi esiin STARS-tutkimusprojektissa. Projektissa tarkasteltiin Suomen, Norjan ja Ranskan viranomaistoimintaa ja erityisesti suuronnettomuusvaarallisten kohteiden valvontaa. Näkökulma oli sosiotekninen.

Jouko Heikkilä
Jouko Heikkilä

– Projektin tulokset osoittavat, että keskeinen esiin nouseva haaste on valvonnan haaste. Harvoilla viranomaisen tekemillä valvontakäynneillä ei voida kontrolloida yrityksessä joka päivä tapahtuvaa toimintaa, toteaa VTT:n tutkija Jouko Heikkilä.

Heikkilä oli projektissa tutkijana. VTT:n lisäksi projektiin osallistui tutkijoita Stavangerin yliopistosta Norjasta ja INERIS’tä Ranskasta.

– Lisäksi toiminta ja yrityksessä käytettävät järjestelmät kehittyvät ja muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi. Samalla valvovan viranomaisen mahdollisuudet valvoa kontrolloimalla vaikeutuvat huomattavasti.

STARS tulee sanoista Socio Technical safety Assessment within Risk Regulation Regimes.

Turvalisuustyön ja valvonnan yhtäläisyydet ja erot kolmessa maassa

STARS-tutkimusprojektissa tarkasteltiin kolmen eri maan viranomaisten valvontakäytäntöjä. Tutkijat löysivät eroja, mutta paljon myös yhtäläisyyksiä.

Yhtäläisyyksiä:

  • Suomessa ja Ranskassa viranomaiset tekevät suuronnettomuusvaarallisten kohteiden valvontaa EU:n Seveso-direktiivin pohjalta, ja se jo ohjaa samantyyppisiin käytäntöihin. Norjassa tarkasteltiin petrokemian kohteita, esimerkiksi öljynporauslauttoja, joten se oli jo lähtökohtaisesti hieman erityyppistä toimintaa.

Eroja:

  • Valvontaresursseja on Heikkilän mukaan Ranskassa suhteessa valvontakohteisiin melko lailla yhtä paljon kuin Suomessa. Norjassa resursseja sitä vastoin on enemmän.
  • Suomessa ja Norjassa tutkimusprojektissa tarkasteltuja suuronnettomuusvaarallisia kohteita valvoo yksi valtakunnallinen viranomainen. Ranskassa viranomaisvalvonta on aluehallinnon organisoimaa, ja valvonnassa saattaa olla alueellisia vaihteluja.
  • Ranskassa painotetaan enemmän ympäristön huomioon ottamista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta, esimerkiksi yhteydenpitoa ja viestintää tehtaan ympärillä asuvien asukkaiden kanssa.
  • Norjassa koko asennoituminen turvallisuustyöhön ja valvontaan on erilaista kuin Suomessa ja Ranskassa. Norjassa ei esimerkiksi puhuta tarkastuksista, vaan auditoinneista. Jo tällä halutaan painottaa sitä, että vastuu turvallisuudesta on yrityksellä itsellään.
  • Norjassa valvontaa tehdään eri tavalla kuin Suomessa ja Ranskassa: Norjassa viranomaiset eivät yleensä käy laitoksilla, vaan ennen kaikkea keskustelevat. Kolmikanta työnantaja – työntekijä – valvova viranomainen korostuu turvallisuuden edistämisessä, turvallisuutta tehdään yhdessä.
  • Norjassa valvovina viranomaisina on myös ihmistieteiden, kuten sosiologian tuntijoita. Suomessa valvovat viranomaiset ovat pääsääntöisesti saaneet tekniikan tai kemian koulutuksen, samoin Ranskassa.

Sosiotekninen näkökulma korostaa kokonaisvaltaisuutta

Tutkimusprojektin näkökulma oli sosiotekninen. Se tarkoittaa sitä, että koko valvontajärjestelmää tarkasteltiin kokonaisuutena. Ihmisten välinen vuorovaikutus, tekniikka, organisaatio ja yhteiskunta kaikki kietoutuvat yhteen ja muodostavat systeemin, kokonaisuuden.

Sosiotekninen näkökulma on Jouko Heikkilän mukaan turvallisuustutkimuksessa yhtä aikaa uusi ja vanha. Sen juuret juontavat 1950-luvulle, jolloin sitä käytettiin työolosuhteiden kehityksestä puhuttaessa.

– Turvallisuustutkimuksessa sosiotekninen näkökulma nousi esiin 1990-luvun lopulla. Samoihin aikoihin alettiin puhua systeemiajattelusta, kokonaisvaltaisesta syy–seuraus -suhteiden hahmottamisesta, ja nämä kaksi ovat vieneet toisiaan eteenpäin, Heikkilä sanoo.

Sosiotekniselle näkökulmalle tyypillistä on myös se, että se kokoaa yhteen turvallisuustutkijoita monista eri taustoista: tekninen, psykologinen ja sosiologinen.

Turvallisuuskulttuuri on numero yksi

Mitä projektissa sitten selvisi?

Jouko Heikkilä nostaa esiin ennen kaikkea kaksi asiaa: turvallisuuskulttuurin merkityksen ja valvonnan tyylin.

– Yrityksen turvallisuuskulttuurin merkitys korostui. Se on se asia, joka yrityksessä säätelee toimintaa joka päivä, Heikkilä sanoo.

Tämä asettaa haasteita myös yritysten turvallisuutta valvoville viranomaisille. Viranomainen ei päivystä yrityksissä joka päivä.

– Projektissa korostui se, että valvonnassa oleellista on yrittää tukea yrityksen valmiuksia turvallisuuden huomioon ottamiselle, ja että valvotaan myös yrityksen turvallisuuspotentiaalia, halua ja kykyä turvalliseen toimintaan. Myös erilaiset turvallisuuteen vaikuttavat jännitteet, kuten taloudelliset seikat, tulisi ottaa huomioon turvallisuuden hallinnassa.

Heikkilän mukaan projektin tulokset kertovat, että Norjassa tämän mallin käytössä ollaan pisimmällä. Suomessa ja Ranskassakin se pyritään ottamaan huomioon. Eri alan asiantuntijoiden yhteistyö tuo näkökulmaa ja ymmärrystä valvontaan. Haasteita mallin käytäntöön viemisessä Heikkilän mukaan kuitenkin riittää.

Viranomaisen tehtävä on auttaa yritystä

Yrityksille tutkimusprojekti tarjoaa ennen kaikkea yhden opin. Oppi on Heikkilän mukaan se, että valvova viranomainen on yrityksen kanssa samalla puolella, auttamassa yritystä.

– Valvova viranomainen on ikään kuin kummi, auttamassa yritystä. Firmojenkin olisi hyvä nähdä asia näin, Heikkilä kehottaa.

– Vaikka välillä vaatimukset voivat yritysten näkökulmasta tuntua tiukoiltakin, ne kannattaa nähdä niin, että ne lopulta kuitenkin palvelevat yrityksen etua. Ne auttavat yritystä toimimaan kokonaisuus huomioon ottaen.

Safera STARS-projekti toteuttiin vuosina 2014–2016. Projektista ilmestyy kaksi julkaisua keväällä 2017.

Projekti on saanut rahoitusta muun muassa Saferan kautta. Safera on EU:n rahoittama verkosto, joka koordinoi teollisen turvallisuuden tutkimusta ja rahoitusta.

Tutkimuksia rahoittivat Tukes, FonCSI, INERIS, MEDDE, RCN, Stavangerin yliopisto ja VTT.

Kuvat: Tukes, Lauri Mannermaa ja Jouko Heikkilä
Teksti: Mirva Kipinoinen