31.

Ministerin blogi: Turvallisuus on kilpailukyvyn peruskallio

Haettaessa aineksia Suomen kilpailukyvyn parantamiseen on hyvä muistaa myös ne seikat, mitkä meillä 100-vuotiaassa Suomessa ovat kunnossa. Turvallisuus eri muodoissaan on eräs niistä. Tuotteiden ja teollisuuslaitosten hyvä turvallisuus on sitä vahvaa perustaa, mille uutta kilpailukykyä on mahdollista rakentaa ja mistä tulee pitää kiinni. Suomen vakaa toimintaympäristö on tärkeä kilpailukykytekijä investointien osalta.

Vaikka olemmekin tottuneet siihen, että lähestulkoon itsestään selvältä tuntuvat turvallisuusasiat ovat kunnossa, niin ne eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat jatkuvasti työtä ja parantamista. Vakaa sääntely-ympäristö, tasapuolinen ja laadukas, valvonnan kohteille lisäarvoa tuottava viranomaisvalvonta, vähäinen korruptio, hyvät akkreditointipalvelut ja vakaa metrologiajärjestelmä ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleellisen tärkeää peruskalliota kaikelle kaupankäynnille ja tuotannolliselle toiminnalle. Edellä mainitut toiminnot ylläpitävät tärkeää luottamusta niin kotimaassa kansalaisille ja yrityksille kuin myös viestinä meiltä ulospäin muille valtioille ja investoijille.

Onnettomuuksien välttäminen ja häiriötön toiminta on jatkuvuudenhallintaa. Kaikkien muiden hyötyjen lisäksi siten maksimoidaan pitkässä juoksussa myös yrityksen tulosta. Turvallisuus on osa yrityksen maineenhallintaa ja vastuullisuutta. Turvallisuutta ylläpidettäessä ja kehitettäessä on otettava huomioon myös ajankohtaiset uudet uhat, joista mainittakoon kyber sekä kemialliset, biologiset, radiologiset, ydinaseet ja räjähteistä johtuvat uhkat (CBRNE). Niidenkin hallinnan osalta on välttämätöntä, että elinkeinoelämä ja viranomaiset toimivat saumattomassa yhteistyössä.

Kyky selviytyä myös ennakoimattomista uhkista ja häiriöistä on tärkeää turvallisuuden ja yrityksen bisneksen kannalta. Nykyaikaisessa maailmassa, jossa valtioiden, yritysten ja ihmisten keskinäisriippuvuus on kasvanut voimakkaasti, raaka-aineet, puolivalmisteet ja lopputuotteet kulkevat yli rajojen, kaikki toiminta tarvitsee sähköä ja tietoliikenneyhteyksiä, on lukuisia erilaisia häiriön aiheuttajia. Vaaratilanteen tai häiriön aiheuttaja voi olla tuhansien kilometrien päässä tapahtuva tulivuoren purkaus, yllättävä kemiallinen reaktio tehdasalueella olevassa jätekontissa, inhimillinen virhe tuotantoprosessissa, tahallinen hyökkäys kriittiseen tieto- tai ohjausjärjestelmään tai myrskytuhojen aiheuttama pitkäaikainenkin sähkökatkos. Hyvällä riskienhallinnalla ja turvallisuussuunnittelulla, osaavalla ja harjoitetulla henkilökunnalla sekä ennakkoon sovitulla viranomaisyhteistyöllä näistäkin haasteista selvitään.

Viranomaistoimintaa kehitetään parhaillaan voimakkaasti. Valmisteilla on samanaikaisesti maakuntauudistus, perinteistä viranomaisvalvontaa kehitetään valmentavan valvonnan suuntaan, viranomaistoiminnassa otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön yhden luukun periaate ja digitalisoidaan julkisen hallinnon palvelut. Tätä tehdään yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Tulosten hyödyntäminen vie tietenkin oman aikansa. Samalla on syytä muistaa, että viranomaisella on oltava valmius tarvittaessa käyttää laissa säädettyjä hallinnollisia pakkokeinoja, jos kansalaisten turvallisuus vaarantuu ja lakia ei noudateta. Tämä on tärkeää myös tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Turvallisuudesta tinkiminen ei saa olla kilpailuetu missään tilanteessa.

ministerijarilindström-1
Kuva: Sakari Piippo, valtioneuvoston kanslia

Jari Lindström
oikeus- ja työministeri

 

Tukes toimii usean ministeriön ohjauksessa. Tukesin hallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*