Tuote haisee kemikaalille – vaarallista vai ei?

Monia kuluttajia huolestuttavat tuotteet, jotka tuoksuvat tai haisevat voimakkaasti kemikaaleille ja saattavat aiheuttaa myös allergisia reaktioita, hengitysvaikeuksia, iho-oireita tai päänsärkyä. Joissakin tapauksissa ongelmana on ainoastaan voimakas tuoksu tai haju. Artikkelissa kerromme miten kannattaa toimia.

Huolta ovat aiheuttaneet esimerkiksi kemikaalille haisevat tekstiilit, huonekalut ja erilaiset muovipakkaukset. Kesällä ja syksyllä 2015 Tukes sai poikkeuksellisen paljon ilmoituksia hajusteelle tuoksuvista terveyssiteistä ja niiden aiheuttamiksi epäillyistä iho-oireista.

– Tukes ohjeistaa esimerkiksi terveyssiteistä oireita saavia kuluttajia lopettamaan tuotteen käytön välittömästi ja mikäli oireet eivät häviä, kääntymään lääkärin puoleen. Kuluttajia kehotetaan myös olemaan yhteydessä tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan, jonka yhteystiedot löytyvät tuotteen pakkauksesta. Yleisestikin, mikäli tuote aiheuttaa ärsytysoireita tai ei muuten sovi itselle, sitä ei kannata käyttää, kertoo kemikaalien markkinavalvontaryhmän ryhmäpäällikkö Marilla Lahtinen.

– Kuluttajien ostopäätökset ohjaavat myös yrityksiä siinä, kuinka paljon hajusteita eri tuotteisiin lisätään. Tukes pitää tärkeänä, että markkinoilla on myös hajustamattomia tuotteita, Lahtinen jatkaa.

Lainsäädäntö ei kiellä hajusteiden käyttöä esineissä 

Kemikaalilainsäädäntö ei kiellä esimerkiksi herkistävien tai ärsyttävien kemikaalien käyttöä esineissä. Myös ainetta, jonka käyttöä on rajoitettu, saa käyttää, kunhan se alittaa rajoituksessa asetetun raja-arvon. Aineelle herkistyneet henkilöt voivat reagoida kuitenkin raja-arvoa pienemmillekin pitoisuuksille.

Hajusteiden käyttö on sallittua, eikä esimerkiksi esineiden hajusteena käytettyjen kemikaalien nimiä tarvitse lainsäädännön mukaan ilmoittaa tuotteissa. Tällöin korostuvat kuluttajien ostotilanteissa tekemät valinnat ja yhteydenotot suoraan vastuuyritykseen.

Monet kemikaalit voivat aiheuttaa joko ihon tai silmien ärsytysreaktioita, tai ihon ja/tai hengitysteiden herkistymistä ja sen seurauksena allergisia reaktioita. Hengitysteiden herkistymisen oireet ilmenevät tavallisesti nuhana, astmana, sidekalvotulehduksena tai keuhkorakkuloiden tulehduksena. Iholla herkistävät aineet aiheuttavat allergista ihottumaa, joka ilmenee yleisemmin ihon punoituksena, kutinana, hilseilynä tai turvotuksena. Tyypillisesti jatkuva altistuminen aineelle pahentaa oireita. Herkistäviä aineita voi olla muun muassa kosmetiikassa, hiusväreissä, pesuaineissa ja vaikkapa kynttilöissä. Myös eri tuotteiden sisältämät hajusteet voivat sisältää herkistäviä ja ärsyttäviä aineita.

Haju voi syntyä myös valmistusprosessin aikana

Tuotteet sisältävät usein myös jäämiä valmistusprosessissa käytetyistä liuottimista ja muista kemikaaleista. Esimerkiksi uudet kengät, verhot tai muut tekstiilit voivat haista näille kemikaaleille, ja aiheuttaa joissain tapauksissa päänsärkyä tai ihoärsytystäkin. Myös outo haju sinänsä on epämiellyttävää. Haisevat tuotteet kannattaa tällöin joko tuulettaa ulkona tai pestä jos ne ovat pesunkestäviä. Mikäli tämä ei auta, kannattaa olla yhteydessä tuotteen myyjään tai valmistajaan, jotta he saavat tiedon tuotteeseen liittyvästä ongelmasta ja voivat selvittää asiaa asiakkaan kanssa.

EU:n kemikaalilainsäädäntö suojelee kuluttajia herkistäviltä aineilta säätelemällä niiden merkitsemistä ja markkinoille saattamista kemikaalituotteissa, esimerkiksi kuluttajakemikaaleissa, kuten maaleissa, pesuaineissa ja kosmeettisissa valmisteissa. Tuotteen merkinnöissä on tällöin ilmoitettava herkistävän aineen nimi.

Kemikaalilainsäädäntö ei kuitenkaan rajoita herkistävien kemikaalien käyttöä esineissä, eikä edellytä herkistävien aineiden merkitsemistä tuotteeseen. Näin ollen kuluttajat eivät saa tuoteselosteesta tietoa esineiden sisältämistä herkistävistä aineista.

Kemikaalilaissa ei säädetä kuluttajan oikeudesta vahingonkorvaukseen tilanteissa, jos kemikaalituote aiheuttaa vahinkoa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Tukesilla ei ole toimivaltaa vahingonkorvausoikeudellisissa kysymyksissä, eikä Tukes siten voi esimerkiksi määrätä edes vaaralliseksi ja vaatimusten vastaiseksi todetusta tuotteesta vastuussa olevaa toiminnanharjoittajaa korvaamaan tuotteen aiheuttamista terveyshaitoista koituneita lääkäri-, ansionmenetys- tai muita kuluja. Mikäli vahinkoa kärsinyt kuluttaja ei pääse sopimukseen toiminnanharjoittajan kanssa, hän voi itsenäisesti esimerkiksi nostaa vahingonkorvauskanteen toiminnanharjoittajaa vastaan.

Lisätietoa saa Tukesin verkkosivuilta.


Tekstit: Marilla Lahtinen, Elina Vaahtovuo, Paula Kuusio