29.

Sähköturvallisuuden historiaa: osa 2

Sähköturvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan siihen vaikuttavat monet asiat: yhteiskunnan säännöt, ammattilaisten vastuuseen perustuva järjestelmä ja viranomaisvalvonta. Myös sähkön käyttäjien tiedoilla ja taidoilla on suuri vaikutus turvallisuuteen. Tässä sarjassa kerromme sähköturvallisuuden kehityksestä Suomessa sähköistymisen alkuvaiheista nykypäivään.

Sähköistymisen alku sijoittuu Suomessa aikaan, jolloin olimme autonominen osa Venäjää. Millaiselta sähköistyvä Suomen suuriruhtinaskunta näytti?

vanha_aika

Sähköistyminen Suomessa 

Suomi oli hyvin mukana sähköistyksen alkuvaiheessa. Edisonin ensimmäisiin sähkötoimituksiin Euroopassa kuului Tampereen Finlaysonin kutomosalin valaiseminen 1882.

Sähkö alkoi näkyä myös katukuvassa 1800-luvun lopulta alkaen. Kuvassa kaarilamppuvalaistusta Tammerkosken Satakunnan sillalta.

Sähkölaitoksia perustettiin ahkerasti koskien varsille 1900-luvun alussa. Viipuriin Lavolankoskeen nousi vesivoimalaitos, josta rakennettiin 15 kV siirtoyhteys Viipuriin 1901. Lavola-Viipuri-voimansiirtojärjestelmä oli ensimmäinen, joka oli alusta loppuun suomalaista työtä. Myös Ouluun Merikosken varrelle nousi vesivoimalaitos jo 1903.

Kunnallisia sähkölaitoksia perustettiin muutamiin kaupunkeihin, esim. Kuopioon 1906. Helsingin kaupungin sähkölaitos aloitti 1909 sähkönjakelun kuluttajille, kun Suvilahteen rakennettiin aikakauden oloihin suuri höyryvoimalaitos.

Vuonna 1919 Suomessa tuli voimaan laki sähkön vientikiellosta, jossa kiellettiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kotimaisilla voimanlähteillä tuotetun sähkön vienti ulkomaille. Tarkoituksena oli turvata luonnonvarojen käyttö kotimaan tarpeisiin ja estää sähkön vienti Suomesta Venäjälle.

Vuosina 1917-1925 maaseutusähkölaitosten määrä kasvoi 130:sta 450:een.

Sähkölaitteiden valmistus ja maahantuonti

Suomessa aloitettiin sähkölaitteiden valmistus vuonna 1876. Tällöin Helsinkiin perustettiin työpaja, jossa valmistettiin soittokelloja, lennättimien komponentteja ja muita heikkovirtatekniikan komponentteja.

Sähkölaitteiden turvallisuutta alettiin testata Suomessa kunnallisessa sähkölaitoksessa 1907.

Kotitaloussähkölaitteiden järjestelmällinen markkinointi alkoi Suomessa vuonna 1908, kun saksalainen AEG alkoi markkinoida sähkölevyjä, yhtä sähkökattilamallia ja ”matkakeittokoneita”. Valikoimiin kuului myös sähkösilitysrauta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomeen tuoduista sähkötarvikkeista noin puolet oli saksalaista alkuperää.

Suuriruhtinaan asetuksesta Killisen katekismukseen

laki1902

Ensimmäinen sähköturvallisuussäädös ”Laki sähkölaitoksista valon synnyttämistä tahi voimansiirtoa varten” tuli voimaan 1.1.1902. Lue lisää jutusta: Miten sähköturvallisuus on kehittynyt Suomessa . Laki oli voimassa 1902-1928.

Vuonna 1906 Helsingin maistraatti ja Uudenmaan läänin maaherra vahvistivat Suomen ensimmäiset kaupunkikohtaiset hissien rakentamista ja käyttöä koskevat määräykset.

Suomen Sähköteknillinen yhdistys julkaisi vuonna 1911 sähköasentajille ohjekirjan ”Määräyksiä vahvavirtasähkölaitoksia varten ja sääntöjä niiden rakentamiseen”. Kyseessä oli Ilmari Killisen Saksan Sähköteknikkojen yhdistyksen vastaavista määräyksistä tekemä suomennos, jota kutsutiin nimellä ”Killisen katekismus”.  Teollisuushallitus kehotti maaherroja sähkölaitoslupia myöntäessään noudattamaan sen määräyksiä.

Sähkötapaturman varhaisia ensiapuohjeita

elvytysohje

FAKTA

Suomen kieleen sähköä koskeva sanasto tuli 1800-luvulla.
Vuonna 1837 Elias Lönnrot esitti vierasperäisen sanan ”elektriciteetti” tilalle
suomenkielistä sanaa ”lieke”. Vuonna 1845 piirilääkäri Samuel Roos
kuitenkin keksi sähkö -sanan
elektrisiteetin tilalle. Sen alkumerkityksenä
oli ”sähähtämällä säkenöiminen”. Näin ilmenevän voiman Roos nimesi sähkövoimaksi.

………………………..

Toim: Paula Kuusio

Lähteet:

Sähköturvallisuus 100 vuotta –sivusto, www.tukes.fi  (2002)
Timo Aarrevaara, Jari Stenvall: Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa (2002), Tukes-julkaisu 10/2002

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*