41.

Sähköturvallisuuden historiaa: osa 3

Historiasarjan kolmannessa osassa kerrotaan sähköistymisestä sekä säädösten ja valvonnan vaiheista itsenäistymisestä talvisotaan. Uusi sähkölaki tuli voimaan ja Sähkötarkastuslaitos r.y. perustettiin.

kaapelityöt_1
35 kV kaapelointia Suvilahdessa Helsingissä 1938. Meneillään kaapelinveto.

Säädösten ja valvonnan historiaa

Suomen ensimmäinen sähköturvallisuussäädös Laki sähkölaitoksista valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten oli voimassa vuoteen 1928 saakka. Laki määritteli, että sähkölaitokset oli rakennettava siten, ettei niistä aiheudu kenellekään hengen tai omaisuuden vaaraa. Valvontatehtävä oli tuolloin lääninhallituksella ja Teollisuushallituksella. Lue lisää jutusta Miten sähköturvallisuus on kehittynyt Suomessa?

Kun Suomi itsenäistyi 1917, alettiin pohtia sähkölaitosten rakentamista koskevien asetusten uudistamista. Vuonna 1920 senaatti antoi tämän tehtävän valmistelukunnan pohdittavaksi, mutta asia ei tuolloin edennyt. Seuraavaksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laista sähkölaitoksista 22.10.1926. Poliittiset kiistat sekä eri näkemykset maaseudun ja kaupungin sähköistämisestä viivyttivät asian käsittelyä. Pääongelmana oli kysymys siitä, riittikö pelkkä kirjallinen ilmoitus sähkölaitoksen rakentamiseen vai oliko hankittava erillinen toimilupa. Lakiesitys hylättiin ja kehoitettiin antamaan uusi esitys.

laboratorio
Kuva 2: Sähkötarkastuslaitoksen laboratorio Kasarmikadulla 1938.

Viimein 1928 säädettiin uusi laki sähkölaitoksista. Laki oli luonteeltaan ennen kaikkea sähköturvallisuuslaki. Sähköturvallisuuden valvonta kuului kauppa- ja teollisuusministeriölle, joka antoi tarkastustehtävät määräaikaisesti erityisen tarkastusjärjestön hoidettavaksi. KTM:n avuksi perustettiin Sähkötarkastuslaitos r.ry. Sen jäseninä olivat sähkölaitosten, laitteiden valmistajien ja maahantuojien keskusjärjestöt sekä eräät muut sähköalan yhteisöt. Sähkötarkastuslaitoksen toiminta käynnistyi 1929.

Vuonna 1930 Sähkötarkastuslaitos julkaisi KTM:n vahvistamat varmuusmääräykset, jotka loivat pohjan sähkölaitosten, asennusliikkeiden ja sähköteollisuuden toiminnalle sekä Sähkötarkastuslaitoksen valvonnalle ja tarkastuksille.

Sähkötarkastuslaitoksen alaisuudessa oleva koestuslaboratorio aloitti toimintansa 1931. KTM antoi päätöksellään myös hissien tarkastuksen koko Suomessa Sähkötarkastuslaitoksen tehtäväksi. Kunnalliset hissitarkastajat huolehtivat hissitarkastuksista Sähkötarkastuslaitoksen laskuun. Vuonna 1938 KTM jatkoi Sähkötarkastuslaitoksen oikeutta hoitaa sähkötarkastukset Suomessa seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.  

kiikarit
Kuva 3: Sähkötarkastuslaitoksen tarkastaja Olli Keckman tarkastaa pylväsmuuntamon rakennetta

 Sähköistymisen historiaa

 Itsenäistymisen jälkeen vuodesta 1917 vuoteen 1925 maaseutusähkölaitosten määrä lisääntyi 130:sta 450:een. Vuonna 1919 tuli voimaan laki sähkön vientikiellosta, jossa kiellettiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kotimaisilla voimanlähteillä tuotetun sähkön vienti ulkomaille. Tarkoituksena oli turvata luonnonvarojen käyttö kotimaan tarpeisiin ja estää sähkön vienti Suomesta Venäjälle.

Suomen suurin sähköistysurakka oli 1920-luvulla Imatran vesivoimalaitoksen rakentaminen ja voimalinjan pystyttäminen Imatralta Turkuun. Voimalaitoksen rakennustyöt alkoivat 1922 ja sen koekäyttö tehtiin vuonna 1928. Voimalaitos otettiin käyttöön 1929 ja se oli aikanaan Pohjoismaiden suurin.

Aikanaan maailman pisin puhelinmerikaapeli rakennettiin Suomesta Ruotsiin 1928.

Sähköistämistä edistettiin mm. säätämällä pakkolunastuslaki vuonna 1928. Sen turvin maaseudun sähkölaitokset saattoivat hankkia johtoihin tarvitsemansa maa-alueet, jos sopimukseen ei muuten päästy.

Pulakauden aikana 1930-luvulla paloöljypula aiheutti sähköistysvimman. Talvisodan alkaessa 30.11.1939 oli Suomen kaupungit jo sähköistetty, mutta maaseudun kodeista noin puolet oli vielä sähköistämättä. Tuolloin myös 90 prosenttia Suomen teollisuuden kapasiteetista toimi sähköllä. Suomi oli lähes saavuttanut teollisuuden käyttövoiman sähköistämisessä maailman kärkimaat. Sähköistäminen keskeytyi luonnollisesti sodan aikana. Tuolloin sähköä säännösteltiin ja sen vientiä ulkomaille rajoitettiin.  Talvisodassa Suomi menetti kolmanneksen rakennetusta ja rakenteilla olevasta vesivoimakapasiteetistaan.

Olympiakylän energiaprojekti 1940-luvulla oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva ensimmäinen laaja kaukolämmityshanke.

KUVIA

airam – kopio
1921 Suomen sähkölampputehdas Oy (myöh. AIRAM) aloitti toimintansa.

sähköliikekuva

 

 

voimalaitos_mainos

 

Toim. Paula Kuusio

Lähteet ja kuvat:

Sähköturvallisuus 100-sivusto, www.tukes.fi

Pertti Kalenius: Sähköä helsinkiläisille, 75 vuotta sähköverkon rakentamista Helsingissä 1909-1984, Helsingin kaupungin energialaitos (1955)

Seppo Tamminen: Mustan kirjan tarinoita, Sähkötukkualan historia, SSTL:N julkaisu (2006)

 

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*