76.

Rautateiden kasvinsuojeluaine­ruiskutuksia tarkastamassa

Tiesitkö, että rautateillä käytetään rikkakasvien torjunta-aineita? Rautateiden kasvinsuojeluainevalvonnasta kertoo ylitarkastaja Jari Poutanen blogissaan.

kuva 1 ks rautateillä

Tukesia pyydettiin mukaan muutamalle Liikenneviraston tilaamalle omavalvonnan kemikaalivalvontakäynnille. Tarkoituksena oli tarkastella toimintaa kasvinsuojeluainelainsäädännön näkökulmasta. Tukesin ylitarkastajat Lotta Kaila ja Pauliina Laitinen olivat pari vuotta sitten mukana Liikenneviraston järjestelmässä koulutuksessa kertomassa oikeaoppisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä, joten ruiskutusta tekevällä yrityksellä ja työntekijöillä pitikin olla perusasiat hallussa.

Lähdin mukaan kahdelle tarkastukselle. Tarkastukset alkoivat iltayhdeksältä toimistolla ja viimeisen junan jälkeen, noin kymmenen jälkeen, siirryimme katsomaan radanvarteen itse ruiskutustyötä. Turvakengät, suojaliivit, suojalasit ja leukahihnallinen kypärä olivat pakolliset varusteet, toki muukin pukeutuminen oli suotavaa – sen verran nimittäin oli hyttysiä.

kuva 2 ks rautateillä

Mitä minulle selvisi?

Ensinnäkin Suomen rataverkon pituus on 6 000 kilometriä. Rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen ja jokaisella alueella kunnossapidosta huolehtii kilpailutuksella valittu toimija, kuten esimerkiksi Destia Rail Oy.

Kasvinsuojeluaineiden, eli tässä tapauksessa siis rikkakasvien torjunta-aineiden, ruiskutukset tehdään öisin, noin kello 22 ja 5 välisenä aikana, kun junaliikennettä ei ole. Vaikka Tukes on hyväksynyt rautateillä käytettäväksi moniakin eri rikkakasviaineita, on Liikennevirasto palvelun tilaajana päättänyt rajoittaa käytettävissä olevien kemikaalien määrää tästäkin. Rikkakasvien torjuntaan Liikennevirasto onkin sallinut vain kuusi valmistetta, joista käytössä lähinnä ovat vain glyfosaattivalmisteet.

Saman Liikenneviraston ohjeen mukaan pohjavesialueilla rikkakasvien torjunta pitää tehdä mekaanisesti, eli muun muassa trimmerillä ja vesakkoleikkurilla, vaikka Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyisi valmisteita myös pohjavesialueilla käytettäväksi. Mutta Liikennevirasto on päättänyt olla ekstravarovainen.

Ruiskutuksia tehdään tarpeen mukaan, eikä edes joka vuosi

Kasvinsuojeluaineita ei kunnossapitoalueilla välttämättä käytetä edes joka vuosi, eikä ratoja missään tapauksessa ruiskuteta päästä päähän. Kokonaiskäyttömäärät jäivätkin mielestäni hyvin kohtuullisiksi, kun ottaa huomioon rataverkon pituuden. Toki varaa käyttömäärien pienentämiseen edelleen on, sillä ruiskutus kattoi koko radan leveyden, vaikka rikkakasveja kasvoi vain siellä täällä.

Ruiskutusajat ja -paikat kirjataan tarkasti järjestelmiin ja myöhemmin käydään jopa tarkistamassa, saatiinko torjunnalla riittävä vaikutus. Osa vanhemmista radoista on kuitenkin rakenteeltaan sellaisia, että juolavehnä kasvaa niillä varsin mukavasti eli torjuttavaa riittää.

Molemmissa kohteissa kasvinsuojeluruiskut oli testattu kuten pitääkin ja työntekijät olivat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon. Työssä minimoitiin työntekijän altistumista esimerkiksi niin, että ruiskutusyksikkö kulki peruuttaen, jolloin työntekijän ei tarvinnut kulkea kasvinsuojeluainesumun läpi. Lisäksi työlle oli asetettu alhainen enimmäistuulimäärä, jotta kasvinsuojeluaine jäisi rata-alueelle eikä leviäisi ilmavirran mukana ympäristöön. Ulkopuolisten henkilöiden altistumista pidetään minimaalisena, koska ruiskutus tapahtuu aina yöaikaan ja radat kulkevat suurimmaksi osaksi etäällä ihmisasutuksesta ja jalankulkuväylistä.

Kummassakaan kohteessa ei kuitenkaan ollut käytössä varsinaisia tuulikulkeumaa alentavia suuttimia. Niitä tarvittaisiin ruiskutettaessa tiettyjä valmisteita vesistöjen lähellä. Vesistöjen varrella kasvinsuojeluaineita ei kuitenkaan käytetty lainkaan.

Summa summarum

Kahden tarkastuksen perusteella sanoisin, että kasvinsuojeluaineiden käyttö rautateillä vaikuttaa olevan vastuullista ympäristön, työntekijöiden ja ulkopuolisten henkilöiden näkökulmasta. Toiminta ylittää monilta osin jopa kasvinsuojeluainesäädösten vähimmäisvaatimukset.  Toki mahdollisuuksia valmisteiden käyttömäärien pienentämiseen edelleenkin olisi.

Lisätietoja

Teksti, kuvat ja video: Jari Poutanen

POUTANEN_JARI
Jari Poutanen työskentelee ylitarkastajana Eviran kasvinterveysyksikössä. Hän oli Tukesissa 1.2.-31.7.2017 virkamiesvaihdossa.

 

 

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*