Piristymisen merkkejä malminetsinnässä

Kevään 2016 aikana uudet toimijat ovat ilmaisseet kaivosviranomaiselle (Tukes) kiinnostuksen aloittaa malminetsintä Suomessa. Suomen hyvä sijoitus Fraser-instituutin kansainvälisessä malminetsijöille ja kaivosyhtiöille suunnatussa kyselyssä on noteerattu. Suomi on viidettä vuotta peräkkäin kaivosinvestointeihin kymmenen houkuttelevimman maan joukossa.

Ensi sijassa Suomeen vetää malminetsijöitä Fennoskandian kallioperä, jonka potentiaali uusille kaivoksille on kansainvälisesti tunnistettu. Perustietoa Suomen kallioperästä on saatavissa: GTK:n ylläpitämä tietovaranto Suomen kallioperästä arvostetaan vuodesta toiseen maailman parhaaksi. GTK:lla ei kuitenkaan ole tietoa, missä uudet taloudellisesti hyödynnettävät esiintymät eli malmiot sijaitsevat – jossain siinä Nuorgamin ja Nauvon välillä. Toki kansainväliset yritykset luottavat lisäksi Suomessa Tukesin ylläpitämään lupajärjestelmään, jonka ydin on mineraalioikeudet sisältävä kaivosrekisteri. Periaate, jossa esiintymän löytäjä saa etuoikeuden hyödyntää kallioperässä olevan esiintymän, on periytynyt Suomeen Ruotsin vallan ajalta ja on käytössä suurimmissa kaivosmaissa eli Australiassa ja Kanadassa. Suomessa ei tunnetusti ”varasteta” kaivosoikeuksia muuttamalla lainsäädäntöä ennakoimattomasti. Ilman löytäjä saa hyödyntää -periaatetta ja luottamusta oikeusjärjestelmään yhtiöt eivät rohkene investoida tutkimustoimintaan, jossa pelkästään kallioperäkairaamisen kustannukset ovat noin 200 euroa metriltä.

Sakatin nikkeli-kupari-esiintymän löytymisen julkaiseminen marraskuussa 2011 vahvisti mielikuvaa Suomessa tehtävän malminetsinnän tuloksellisuudesta.   Kaivostoiminnassa ja metallien jalostuksessa kansainvälisesti vahva Boliden-yhtiö sitoutui kaivostoimintaan ja malminetsintään Suomessa ostamalla ensin Kylylahden kaivoksen ja tämän vuoden maaliskuussa Kevitsan kaivoksen. Tämä antaa alalle positiivisen signaalin maamme luonnonvarojen hyödyntämistä kohtaan.

Malminetsinnässä vuonna 2015 tehty kairausmäärä 130 km putosi hiukan edellisen vuoden tasosta. Huolimatta malminetsinnän kalleimman osan eli kallioperäkairauksen volyymin tippumisesta yhtiöt kasvattivat malminetsintään oikeuttavan lupa-alueen (valtauksen) kokoa, jonka kokonaismäärä oli viime vuonna 1930 neliökilometriä. Maanomistajakorvaukset, joiden kokonaissuma oli viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa, hillitsevät puhtaasti spekulatiivisten valtausten tekoa.

Kaivosten kokonaislouhinta (90 Mtn) saavutti jälleen Suomen ennätyksen. Suomen 3 suurinta kaivosta (Kevitsa, Siilinjärvi ja Talvivaara) ovat avolouhoksia, jotka louhivat Suomen kaikkien kaivosten yhtyeenlasketusta kokonaislouhinnasta 84 prosenttia. 10 seuraavaa, pääosin maanalaisia, louhivat 13 prosenttia. Loput 32 Suomen pienintä louhivat yhteensä 3 prosenttia. Toisaalta Suomen mittakaavassa suuri kaivos ei ole globaalisti kovinkaan suuri. Boliden Aiticin (Cu, Ni, Au) kaivos louhii enemmän kuin Suomen kaikki kaivokset yhteensä – puhumattakaan Kiirunan rautakaivoksista. Suomen pienet kaivokset eivät louhintamäärältään poikkea soramontuista tai kivimurskaamoista.

Suomen potentiaalisin malminetsintäkohde, Anglo Americanin hallussa oleva Sakatti, on todennäköisesti maailmanluokan esiintymä. Esiintymää voitiin tutkia heikentämättä Natura-alueen suojeluperusteita vuosina 2004 – 2012. Valitukset ovat pysäyttäneet tutkimustoiminnan jo lähes neljäksi vuodeksi. Sakatissa mahdollisesti tehtävän kaivostoiminnan vaikutuksia on liian aikaista arvioida, koska esiintymän kokoa ei ole varmistettu länteen, etelään, pohjoiseen tai syvyyteen. Tässä vaiheessa ei tiedetä, tulisiko kaivos ylipäätään maan pinnalle Sakatin Natura-alueella. Muutaman vuoden sisällä tutkimukset osoittavat esiintymän suuruuden, ja sen jälkeen kaivoksen avaamispäätös on Natura-alueesta johtuen valtioneuvoston ratkaistavissa. Ratkaisun tulee perustua siihen, onko kaivoshanke toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Malmio on omalla paikallaan kallioperässä.

Ylitornion Romppaassa on vahvoja viitteitä laajalla alueella kultapitoisesta kallioperästä. Tutkimukset ovat alkuvaiheessa, mutta voivat johtaa joskus kaivostoimintaan. Kunnolla kairaamaan ei kuitenkaan ole päästy, joten varmuutta esiintymästä saati sen koosta ei ole. Keski-Pohjanmaalla Keliber tutkii lupaavaa litium-esiintymää. Sähköautot tarvitsevat akkuihin litiumia – nouseeko metallin hinta? Litium-hankkeita on muuallakin maailmassa – lähimpänä todella suureksi luokiteltu Rio Tinton esiintymä Serbiassa.

Uusien kaivosten avaaminen on pitkässä kuusessa. Supersyklissä, ns. kiinabuumissa, jäi vuosikymmeniä tunnettujen suurehkojen, mutta pitoisuuksiltaan köyhien esiintymien, hyödyntäminen käynnistymättä. Metalliesiintymistä Suhangon platina-palladium-ryhmän metalleista koostuva esiintymä Ranualla odottaa teknologisesti ja taloudellisesti kannattavaa ratkaisua. Kolari Hannukaisen rautakaivoshanke ei lähtenyt liikkeelle vaikka raudan hinta oli nykytasosta jopa 200 % korkeammalla. Yaran hallussa oleva Sokli on ollut tulossa kaivokseksi jo 1960-luvulta. Haasteena ovat fosforin hinta ja logistiikka. Yara miettii.

Todennäköisimmät kaivokset Suomeen syntyvät tuloksekkaan malminetsinnän kautta. Korkean metallipitoisuuden omaava riittävän suuri kulta- tai nikkeli-kupari-esiintymä johtaa kaivokseen. Hankkeen hyvä kannattavuus varmistaa, että ympäristöongelmia ja sosiaalisia ongelmia ei pääse syntymään.

 

Liikamaa_TerhoTerho Liikamaa

Ryhmäpäällikkö, kaivokset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

 

 

 

 

Kuvat: Lauri Mannermaa