85.

Oululainen työtiede ”voitelee” myös turvallisuuskoneiston osaamista

Turvallisuuden tarina sijoittuu Oulun yliopistossa luontaisesti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden sekä kestävän kehityksen tavoitetarinoiden kaveriksi, kertoo Oulun yliopiston professori Seppo Väyrynen blogissaan.

Työelämäänkin tarvitaan valmennusta

Mitä valtakunnallisen opetuksen kehittämishankkeen ”Valmiina työelämään!” tulisi merkitä yliopistoille? Usein kuulee sanottavan, että työelämäosaaminen ei tarvitse mitään omia opintojaksoja, vaan nämähän jutut opitaan sitten kun mennään töihin. Ja jatketaan että onhan monella oppialalla noista taidoista saatu kokemuksia oman kesäharjoittelun yhteydessä. Toinen ”ääni” sanoo, että jokainen valmistuva tarvitsisi ihan opintojen lopussa, ”viimeisenä voiteluna”, työyhteisö- ja työympäristöasioiden ”hyvin opetetun” paketin mukaansa työelämään: omaa alkavaa ehkä n. 45 vuoden työkaartansa palvelemaan ja eväsreppuun myös tulevia omia esimies- ja työyhteisörooleja varten.

Yliopisto-opetuksen kautta tulevan osaamisen tarpeen puolesta puhui Oulun yliopiston kysely- ja haastatteluselvitys ”Työtieteiden opetuksen muutostarpeista Oulun yliopistossa – Työhyvinvoinnin yliopistotasoinen opetus”. Yritysten ja muiden työpaikkojen johdossa, ja myös niiden henkilöstön edustajien taholla, tuettiin vahvasti tällaisen opetuksen antamista. Syynä pidettiin yliopistosta yrityksiin tulevien henkilöiden hyvien aihepiirin osaamisvalmiuksien tarvetta – niin työhyvinvoinnin kuin myös tuottavuuden jatkuvan kehittymisen turvaamiseksi.

Molempiin edellä mainittuihin ”turvaamistavoitteisiin” olemme Oulussa lukeneet mukaan vahvasti (työ)turvallisuuden kun työtiedettä on vuosikymmenien ajan täällä opetettu ja tutkittu.

Työsuojelun ja työturvallisuuden koulutus osana teknisen alan opintoja

Teknillisen tiedekunnan työtieteissä mottomme on ollut ”työtiede – onnistuminen tuotannon, palvelujen ja tuotteiden ihmis- ja vastuullisuuskysymyksissä”. Toimimme nyt Työhyvinvointi ja tuottavuus –tutkimustiiminä. Tässä nimikkeessäkin näkyy tuo yliopistojen päälähtökohta eli tutkimus. Tiimi, tuotantotalouden kokonaisuuteen kuuluvana, toki myös vastaa koulutuksen tuottamisesta. Pääosin opintojaksot palvelevat tuotantotalouden ja muita teknillisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmia.

Opintoja tarjotaan niin tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin kuin tekniikan tohtorin tutkintoa suorittaville. Ensin mainituille on tarjolla ”alkuvoiteluna” opintojaksot Työsuojelu ja työturvallisuusjohtaminen sekä Työhyvinvoinnin ja työelämän hallinta. Diplomi-insinööri-koulutuksen opintojaksotarjonnassa on mukana muun muassa Organisaation kehittäminen, Risk Management, Human Resource Management sekä Työhyvinvointi ja tuottavuus –seminaari ja vastaava erikoistyö. Useat opiskelijat suorittavat myös kasvatustieteiden tiedekuntamme opintojakson Organisaatiopsykologia. Näistä saa jo hyvän pohjan diplomityönkin tekemiseen, ja myös tohtoroitumispolun aloittamiseen. Hyvä on suorittaa myös Kauppakorkeakoulumme tarjonnassa oleva Työoikeus-opintojakso.

Turvallisuusalan ”voitelua” uraputkeen

Työelämässä jo olevat voivat saada turvallisuusalan ”voitelua” kauppakorkeakoulumme kautta – yliopistojen elinikäisen oppimisen tukijan rooliin kuuluen. Tarjolla on kattava Master of Safety -kokonaisuus, joka on luotu yhteistyössä Työsuojelupäälliköt ry:n kanssa. Se paikantuu mielenkiintoisesti täydennyskoulutuksen bisnesopintojen, EMBAn, yhteyteen. Unohtaa ei tietenkään sovi monitieteisen yliopistomme lääketieteellistä tiedekuntaa. Siellä on opetusta ja tutkimusta työlääketieteen, työterveyshuollon ja muun ”terveysviritetyn” tiedon ympärillä – palvellaan siis turvallisuusnäkökohtiakin.

Työtiede tutkimusalana hyödyttää myös teollisuutta

Mutta entäs sitten se työtieteen tutkimus? Sillähän yliopiston on noihin eri ”voiteluihin” sopivat ”rasvat rakennettava”. Pisimmäksi tutkivan kehittämisen hankkeeksi on muodostunut palvelutoimittajien HSEQ-kyvykkyyden arviointi. Tuota nyt yli kymmenen suuren teollisuuden ja energiatuotannon toimijan hyödyntämää käytäntöä olemme olleet kehittämässä yli 15 vuotta. Alkunsa tämä sai ollessamme mukana Työturvallisuuskortin kehittämisessä – nousi esiin kysymys, että entä ”firmakortti” yksilökohtaisen kortin rinnalle. Myös vaikkapa teollisuuden palveluja tarjoavien työorganisaatioiden Health-, Safety-, Environment- ja Quality-kyvykkyys on keskeistä – ja kehitettävissä sekä mitattavissa. HSEQ-klusteria koskeva uusi tutkimushankekin on juuri alkamassa. ”Diplomitöiden tekovuosilla mitattuna” koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ja niiden torjuntaa on selvitetty 20 vuotta – aloittaen vuonna 1996 ja nyt tuoreimman työn ollessa vuodelta 2016.  Mutta mitä muuta hankemittakaavaista viime aikoina on ollut ja nyt on menossa?

Turvallisuuskommunikointia kehitetään yhdessä yritysten kanssa

Runsas viisi vuotta on tehty hankekokonaisuutta KIKO-kitkaton kommunikointi. Tärkeässä roolissa tässä on ollut myös yliopistomme kasvatustieteiden psykologia – ja tietysti yhteistyöyritykset, noin kymmenen. Yritykset ovat työyhteisöinä olleet mukana menetelmän kehittämisessä vieden samalla organisaatiossaan käytäntöön KIKOn teemoja osallistuvan kehittämisen mallilla. Tavoite KIKOssa on parantaa niin työhyvinvointia kuin tuottavuutta. Turvallisuus on myös vahvasti mukana: erityisesti on mainittava osahanke turvallisuuskommunikoinnin ja -johtamisen sekä tietojärjestelmien kehittämiseksi. Hankkeen yrityskumppani on läsnä suurilla ns. yhteisillä työpaikoilla. Sillä on niin toimittavan yrityksen rooli kuin myös alihankintaa toimituksiaan täydentämään tilaavan yrityksen rooli.

Tutkiva kehittäminen on kohdistunut myös esimerkiksi kumipyörä- ja raidekuljetusten sekä logistiikan teknologia- ja palveluratkaisujen turvallisuuteen ja käytettävyyteen. Organisatorinen osuus on myös ollut vahvasti mukana. Se on erityisesti vielä painottunut sote-sektorin hankkeissa, joista sairaalan ”terveet tukipalvelut” on ollut suurin.

Oppilaitokset mukana turvapuistotoiminnassa

Organisaatiot, yksilöt ja osaaminen ovat olleet keskiössä maahamme syntyneiden ns. turvapuistojen toiminnassa. Oulussa on ollut jo kohta viisi vuotta kymmenien rakennus-, suurteollisuus- ja alihankintayritysten Pohjois-Suomen Turvapuisto. Espoon jälkeen Oulu oli liikkeellä toisena Suomessa. Yliopistomme on ollut koko ajan omilla tutkimus- ja opetusrooleillaan mukana puiston toiminnassa ja kehittämisessä. Puiston työtä yritysten suuntaan tuetaan, mutta myös hyödynnetään sitä työympäristön turvallisuuden yliopistokoulutuksen havainnollisena tukena.

Myös paikallinen ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto ovat puiston aktiiveja toimijoita ja sidosryhmäläisiä. Niinpä kaikkien kolmen oppilaitostason yhdessäkin järjestämää työympäristön turvallisuusopetusta puistossa kokeillaan. Kaikilta tasoilta tullaan opintojen jälkeen samoille työpaikoille eri rooleihin. Ajatus on aloittaa yhteistyö esimerkiksi juuri turvallisuusasioissa jo ”kouluaikana”, ja siten saada siihen ”oikeassakin työelämässä” lisävauhtia ja -näkemyksiä. Tämä visio on yksi Oulun vahvuus olla mukana yli kymmenen oppilaitostoimijan valtakunnallisessa Valmiina työelämään! -kehittämishankkeessa. Erityisesti keskitymme siinä turvallisuuden kouluttamiseen työympäristön ja -yhteisön konteksteissa. Turvapuisto näyttää lupaavalta foorumilta tehostaa opiskelijoiden ”työturvallisuusvoitelua” niin että heille syntyisi vielä pitkälle työelämässäkin palveleva ”kestovoitelu”.

Turvallisuuden tarina sijoittuu Oulun yliopistossa luontaisesti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden sekä kestävän kehityksen tavoitetarinoiden kaveriksi. Kaikki neljä tavoitetta tarvitsevat ja vahvistavat toisiaan – myös yliopistollisessa tutkimuksessa ja opetuksessa.

väyrynen

Professori Seppo Väyrynen
Oulun yliopisto

Työtieteen oppiala,
Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimi

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*