46.

”Nolla tapaturmaa edellyttää pääsemistä työntekijän korvien väliin”

Suomen sähkönsiirron kantaverkon rakentaja ja ylläpitäjä Fingrid haluaa kiinnittää turvallisuusasioihin erityistä huomiota työssään. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät pääsevät terveinä kotiin. Tämä vaatii työturvallisuuskulttuuriin panostamista ja kykyä saada työntekijät sisäistämään turvallisuuden merkitys.

Kypäräpakko, huomioliivi, silmäsuojat, turvajalkineet ja ylhäällä työskenneltäessä ”aina-kiinni -periaate”. Tässä joitain Fingridin työmailla käytettävistä turvavarusteista ja noudatettavista periaatteista. Nämä olivat ensimmäisiä toimenpiteitä, kun yhtiö alkoi tiukemmin ohjata työturvallisuusasioita.

Sittemmin turvallisuusnäkökulmaa on lähdetty entistä tietoisemmin edistämään työmailla.

Kari_Kuusela_003 (ID 6069)

– Kaikkia toimenpiteitä ei pystytä jalkauttamaan samalla kerralla. Mutta kun muistaa edetä määrätietoisesti ja sopivan kokoisin askelin, se näkyy lopputuloksessa, Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela painottaa.

 

 

Työturvallisuuskulttuurin kehittäminen on mielipidevaikuttamista

Fingridissä laaditaan vuosittain työturvallisuusohjelma, jossa on 10–15 kehitysprojektia. Viime vuonna organisaatio panosti sähköiseen perehdytykseen ja loi verkkopohjaisen perehdytyskoulutuksen, joka kaikkien uusien työntekijöiden on käytävä läpi ja suoritettava hyväksytysti. Koulutuksessa käsitellään keskeisiä työturvallisuuteen liittyviä osa-alueilta.

Yhtiö on ottanut käyttöön myös työmaiden mobiiliraportoinnin. Järjestelmään viedään tiedot kaikista tapaturmista ja niihin liittyvistä havainnoista.

Erityisen riskialtista on, kun vanhan voimajohdon viereen rakennetaan uutta. Vierekkäin olevien johtojen väliset latausjännitteet voivat olla voimakkaita, mistä syystä organisaatio on yhdenmukaistanut maadoituskäytäntöjään.

Suurin haaste työssä on kuitenkin työalueen laajuus, joka kattaa koko maan, Kari Kuusela toteaa.

Työpaikka ei siis sijaitse vain tietyllä alueella, vaan työntekijät liikkuvat paikasta toiseen. Metsissä ja vaikeakulkuisissa maastoissa ympäri Suomen tehdään suhteellisen haastavia rakennustöitä.

Forssa_2_027 – kopioOman lisämausteensa tuo myös raskaan kaluston kanssa toimiminen ja korkealla työskentely. Yläilmoissa on aina oltava kiinni turvaköydellä. Viime vuonna tietoon tuli yksi tapaus, jossa henkilö liukastui ja jäi köyden varaan roikkumaan.

Fingridin edustajat vierailevat työmailla seuraamassa, että turvallisuuskäytäntöjä noudatetaan. Tavoitteena on saavuttaa sellainen tekemisen kulttuuri, jossa ihmiset ymmärtävät työturvallisuuden olevan kaikkein tärkein asia.

– Sanktioiden, ohjeiden ja määräysten avulla päästään tiettyyn tapaturmatasoon. Jos halutaan nolla tapaturmaa vuodessa, on vaikutettava mielipiteisiin ja sitä kautta saatava muutos työskentelykulttuurissa. Asian on siis mentävä työntekijöiden korvien väliin, Kuusela valaisee.

 

Alihankkijoiden suuri määrä ja ulkomainen työvoima haasteina

Fingridillä on useita aliurakoitsijoita, mikä tuo oman haasteensa toimintaan. Jokainen organisaatio pitää motivoida erikseen noudattamaan tarkasti työturvallisuuskäytäntöjä.

– Aiemmin ajatuksena oli, että jokainen toimija vastaa itse työntekijöidensä turvallisuudesta. Ymmärsimme kuitenkin, että meidän tilaajana on otettava vahvempi rooli tässä asiassa, Kuusela pohtii.

Aliurakoitsijoiden turvallisuudesta huolehtiminen on kirjattu nykyään urakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Työmaapäällikkö vastaa työskentelyalueella turvallisuudesta. Isoilla työmailla, joissa rakennetaan esimerkiksi voimajohtoja, on oma työturvallisuusvastaavansa, joka keskittyy pelkästään näihin asioihin.

Töissä on suomalaisten lisäksi myös paljon ulkomaalaisia. Monikielinen työmaa tuo oman lisähaasteensa. Fingridin on varmistettava, että myös ulkomaalaiset ymmärtävät työturvallisuuteen ja työntekoon liittyvät ohjeet. Työntekijä on siis perehdytettävä äidinkielellään tai kielellä, jossa hänellä on vahva kielitaito.

– Ulkomaisten aliurakoitsijoiden työnjohto puhuu kyllä englantia. Kieliasia on tästä huolimatta tärkeä kehityskohde työssämme, Kuusela linjaa.

 

Teksti: Reita Waara
Kuvat: Fingrid


Kommentit:

  1. mielestäni nolla-tapaturmaa on lähtökohtaisesti hyvä ajatus, tässä ajattelitavassa on muistettava että tapaturma voi tapahtua jo yllättävistä luonnonilmiöistä johtuen, sekä täysin ulkopuolisten piittaamattomuudesta johtuen, työmatkalla tai työpaikalla. Nolla-tapaturmaa ajattelussa tulisi painottaa pyrkimykseen eikä ehdottomuuteen. Ehdottomuudella tarkoitan, sitä että tapaturmaan osallista, mahdollisesti uhria ”rangaistaan” erilaisin keinoin tapaturmasta, tämä käytäntö aiheuttaa helposti tlastollisen häiriön, koska tapaturmista, joissakin tapauksissa vakavistakin ei uskalleta raportoida työnantajalle. (Rangaistuksella tarkoitan esim vakavaa puhuttuelua usean johto henkilön toimeSta, työmaalta poistot ja erilliset tapaturmattomuus bonukset)
    Lopuksi, Kannustan kaikkia turvalliseen työskentelyyn ja tähtäämään tapaturmattomuuteen, uskaltakaa silti raportoida tapaturmat.

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*