Miten Tukesin turvallisuusvalvonta on kehittynyt?

Millaista kehitystä turvallisuudessa ja sen valvonnassa on tapahtunut 20 vuoden aikana? Miten lainsäädäntö on vaikuttanut turvallisuuden ja valvonnan kehittymiseen? Missä asioissa olemme onnistuneet?

Tukes syntyi, kun Teknillisen tarkastuskeskuksen ja Sähkötarkastuskeskuksen viranomaistoiminnot yhdistettiin 1.11.1995. Tukesille on alusta asti kuulunut mm. sähkölaitteisiin, painelaitteisiin, vaarallisiin kemikaaleihin, kaivoksiin ja ilotulitteisiin liittyvä turvallisuusvalvonta. Tukesin sähkö-, kemikaali- ja painelaiteasiantuntijat vastaavat seuraaviin kysymyksiin:

– Miten valvonta on kehittynyt toimialallasi?

– Miten lainsäädäntö on vaikuttanut valvonnan muuttumiseen?

Sähköturvallisuuslainsäädäntö muuttui 1995

Vuonna 1995 sähköturvallisuuden valvonta ja tarkastustoiminta erotettiin toisistaan. Sähkötarkastuksista ja henkilöpätevyyksien arvioinnista tuli kaupallista yritystoimintaa ja valvonta siirtyi viranomaiselle eli Tukesille. Vuonna 1996 annettiin uusi sähköturvallisuuslaki, joka korostaa sähköalan ammattilaisten vastuuta omasta toiminnastaan. Lain tavoitteena on pitää sähkölaitteen ja -laitteiston käyttö turvallisena. CE-merkintä tuli pakolliseksi sähkölaitteisiin.

Sähkölaitteiden valvonta-alue on laajentunut

auvinen_ahti_print”Itse valvontatyö ei ole Tukesin aikana muuttunut paljonkaan. Samalla lailla valvontaa tehtiin jo Sähkötarkastuskeskuksen aikana (1.1.1994 – 31.10.1995). Sähkölaki vuonna 1996 toi selkeän muutoksen, kun valvonnasta aiheutuneita kuluja ryhdyttiin laskuttamaan rajoittavan päätöksen mukana.

Valvonta-alueita on tullut lisää; alussa valvottiin vain sähköturvallisuutta, nyt sähkölaitteista valvotaan myös niiden sähkömagneettista yhteensopivuutta, energiatehokkuutta, niiden sisältämiä vaarallisia aineita ja mukana ovat myös akut ja paristot.

Nykyisin kuluttajan on huomattavasti helpompi löytää markkinoilta vaatimustenvastainen, monesti jopa vaarallinen laite kuin 20 vuotta sitten.”

– Ahti Auvinen

Sähkölaitteiden valvonnassa riskiperusteisuus lisääntynyt ja hallinnollista taakkaa kevennetty

mattila_hannu_print”Vuosituhannen vaihteessa teetettiin testejä noin tuhat per vuosi, huippuvuonna 1999 jopa yli 1200. Niiden testien joukossa oli jo noin kolmannes OK-tuloksia, joten silloin päätettiin tietoisesti vähentää testausmääriä ja pyrkiä tarkempaan valintaan. Viime vuosina vaatimustenmukaisten laitteiden määrä testatuista onkin ollut tosi alhainen, eli riskiperusteinen valinta kentällä on onnistunut erittäin hyvin.

Samoihin aikoihin alettiin tehdä myös varsin paljon maahantuoja- ja valmistajakäyntejä. Muutamien vuosien ajan käyntejä tehtiin jopa 200 vuodessa. Sittemmin käyntien määrää on vähennetty radikaalisti kahdesta syystä. Ensinnäkin käyntien vaikuttavuus markkinoilta löytyvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen oli vaatimatonta. Toisekseen halusimme vähentää tehottoman toiminnan aiheuttamaa hallinnollista taakkaa toiminnanharjoittajille, valvontakäynnillähän saattoi olla kohdeyrityksestä useita henkilöitä paikalla jopa tuntien ajan. Nykyisin käymme maahantuojien ja valmistajien luona tai otamme heidät vastaan luoksemme lähinnä heidän pyynnöstään.”

– Hannu Mattila


Sähkölaitteistojen ja -urakoinnin valvonnassa kehitetty sähköistä asiointia

westerlund_harri_print”Valvonnan peruslinjat ovat pysyneet ennallaan, käsittelemme sähköurakoitsijoiden ja käytön johtajien toimintailmoitukset, teemme omaehtoista kenttävalvontaa sekä asiakirja- ja rekisterivalvontaa.

Valvontaa on kehitetty jatkuvasti. Esimerkiksi kenttävalvonnassa otettiin 2000-luvulla käyttöön arviointimalli, jolla jäsennetään puutteisiin liittyvät valvontahavainnot viiteen asiakokonaisuuteen. Käyntikohteiden valinnassa on sovellettu vuotuisia ennalta valittuja teemoja vuosi vuodelta enenevässä määrin. Menettelyllä etsitään ja kohdistetaan valvontaa riskiperusteisesti niihin sähköurakoitsija- ja sähkölaitteistoryhmiin, joissa on ongelmia muita enemmän.

Sähköurakoitsijoiden toimintailmoituksissa ollaan juuri ottamassa isoa askelta, kun Tukesin ensimmäinen sähköisen asioinnin alusta saataneen käyttöön vuoden 2016 aikana. Ilmiantotyyppisten asioiden käsittelyssä sharepoint-alustalle toteutetut seuranta- ja hallintamenettelyt ovat osoittautuneet toimiviksi.

Valvonnan rinnalla toinen tärkeä valvontaviranomaisen työkalu on viestintä. Siinä Tukesin viestinnän ammattilaiset ovat auttaneet mm. uusien viestintäkanavien ja -muotojen hyödyntämisessä. Sähköpaloista on tehty lukuisia tutkimuksia Tukesin toimintavuosien aikana ja niiden ansiosta tämän sähköturvallisuuteen liittyvän keskeisen osa-alueen tuntemus on lisääntynyt maassamme ratkaisevasti.”

– Harri Westerlund


Painelaitesäädösten harmonisointi on edistänyt turvallisuutta

”Perusta painelaitteiden EU-lainsäädännön soveltamiselle luotiin vuonna 1995, kun teknisen tarkastuksen viranomaistoiminnot eriytettiin tarkastuslaitos- ja viranomaistoimintoihin. Tällä haluttiin varmistaa valvonnan puolueettomuus ja luotiin edellytykset tarkastuslaitostoiminnan kehittymiselle. Painelaitteiden tarkastukset vapautettiin kilpailulle vuonna 1998, jolloin syntyi Inspecta Oy, myöhemmin Polartest Oy ja muut kaupalliset tarkastuslaitokset.

Toinen merkkipaalu oli painelaitedirektiivi, joka tuli voimaan marraskuussa 1999. Tällöin painelaitteiden suunnittelun ja valmistuksen säädösvelvoitteet harmonisoitiin EU- ja ETA-maissa. Samaan aikaan vuoden 1999 loppuun mennessä uudistettiin kansallinen painelaitelainsäädäntö vastaamaan EU-lainsäädäntöä. Käytönaikaista painelaitelainsäädäntöä ei ole EU:ssa harmonisoitu.

Uusissa painelaitesäädöksissä selkiytettiin vastuukysymyksiä: Valmistaja vastaa painelaitteen suunnittelusta ja valmistuksesta ja omistaja tai käyttäjä osaltaan käytönaikaisesta turvallisuudesta.

Painelaitedirektiivin soveltaminen alkoi velvoittavana 29.5.2002. Tämän jälkeen oli markkinoille saatettujen ja käyttöönotettavien painelaitteiden täytettävä painelaitedirektiivin (ja tarvittaessa muiden tuotedirektiivien) vaatimukset, josta osoituksena valmistajan tuli CE-merkitä painelaite. Viranomaisen tehtäväksi muodostui markkinoille saatettavien painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien markkinavalvonta. Painelaitteiden käytönaikaista valvontaa varten Tukes ylläpitää painelaiterekisteriä, jota hyödynnetään mm. tilastoinnissa ja valvonnan suunnittelussa.

Yleisesti ottaen valmistajat ovat pitäneet painelaitelainsäädännön harmonisointia EU:ssa onnistuneena: Yhteiset EU-säädökset ovat poistaneet kaupan esteitä, moninkertaisia tarkastuksia ja ylimääräisiä kustannuksia. Kaikissa EU- ja ETA maissa on nyt samanlaiset uusia painelaitteita koskevat määräykset: kerran hyväksytty hyväksytään kaikkialla.

Viimeisen 15 vuoden aikana painelaiteturvallisuus on kehittynyt parempaan suuntaan ja vakavia painelaiteonnettomuuksia sattuu edellisiä vuosikymmeniä vähemmän. Hyvään turvallisuuskehitykseen ovat vaikuttaneet painelaitesäädösten uusien menettelyjen ja EN-standardien lisäksi mm. huolto- ja kunnossapidon sekä tarkastustoiminnan kehittyminen.”

– Teuvo Blomberg


Seveso-direktiivi on ohjannut kemikaalilaitosten toimintaa turvallisempaan suuntaan

ahonen_leena_print2”Suurena vaikuttimena kansalliseen lainsäädäntöön on ollut ensin Seveso II ja nyttemmin Seveso III -direktiivi.  Seveso II -direktiivi toi mukanaan mm. määräaikaistarkastukset, turvallisuusjohtamisjärjestelmät sekä laitosten ympäristön maankäytön suunnittelua koskevat periaatteet.  Suomessa Seveso-direktiivien periaatteita on soveltuvin osin ulotettu myös sellaisiin laitoksiin, joita direktiivi ei koske.

Lainsäädäntö on kehittynyt niin, että toiminnanharjoittajan oma vastuu korostuu nykyään aiempaa enemmän. Toiminnanharjoittajien on tunnistettava omaan toimintaansa liittyvät vaarat ja varauduttava niihin.  Kynnys sille, minkälaisista muutoksista on tehtävä ilmoitus Tukesille on noussut, eli enemmän muutoksia hoituu yritysten omien muutostenhallintamenettelyiden kautta. Tukesin valvonnassa tämä näkyy mm. siten, että teknisten vaatimusten lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, miten toimintaa johdetaan laitoksella. Säilyykö tai kehittyykö alkuperäinen turvallisuustaso, toimitaanko turvallisesti, tehdäänkö muutokset turvallisesti?

Toinen iso, turvallisuuteen vaikuttava asia on kaavoitukseen liittyvien lausuntojen antaminen silloin, kun vaarallisia kemikaaleja käsittelevän laitoksen ympäristöä kaavoitetaan.  Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, on aiemmin hyvinkin turvallisella paikalla olevien tehtaiden tai varastojen läheisyyteen tullut vähitellen asutusta ja jopa hoitolaitoksia. Nyt tämä kehitys on pysähtynyt, mutta olemassa oleville tilanteille ei voida mitään.  Vaikutusaika kaavoitusasioilla on todella pitkä.

– Leena Ahonen

…………………..

Lue myös nämä aiheeseen liittyvät artikkelit: 

http://verkkolehti.tukes.fi/kaivoskuolemat-suomessa-hyvin-harvinaisia/#post-1281

 http://verkkolehti.tukes.fi/ilotulitteiden-aiheuttamat-silmavammat-vahentyneet/#post-1297


Tekstit: Paula Kuusio

Kuva: Lauri Mannermaa