11.

Miten sähköturvallisuus on kehittynyt Suomessa?

Miten sähköturvallisuus on kehittynyt reilussa sadassa vuodessa? Ovatko onnettomuudet vähentyneet? Onko tullut uudenlaisia riskejä? Suomi 100 – juhlavuonna kerromme tarinoita sähköturvallisuuden historiasta.

Sähköturvallisuus ei synny itsestään

Sähkön turvallisuutta pidetään usein itsestäänselvyytenä. Turvallisuuteen vaikuttavat kuitenkin hyvin monet asiat: yhteiskunnan asettamat säännöt, ammattilaisten vastuuseen perustuva järjestelmä ja viranomaisten valvonta. Myös sähkön käyttäjien tiedoilla ja taidoilla on suuri vaikutus sähköturvallisuuteen.

Suomessa yhteiskunta on valvonut sähköturvallisuutta jo 115 vuotta. Ajankohtaiseksi ensimmäinen sähköturvallisuussäädös tuli aikana, jolloin sähkön käyttö vähitellen yleistyi. Tsaari Nikolai II:n vahvistama sähkölaki tuli voimaan 1.1.1902. Laki määritteli, että sähkölaitokset oli rakennettava siten, ettei niistä aiheudu kenellekään hengen tai omaisuuden vaaraa. Tällöin valvontatehtävä annettiin lääninhallitukselle ja Teollisuushallitukselle. Laissa oli myös säännöksiä mm. maan luovuttamisesta sellaisia sähköjohtoja varten, joilla on yleisempää merkitystä.

Katso tästä miltä näyttää Suomen ensimmäinen sähkölaki 1902!


Sähkön käyttö lisääntynyt, sähköiskukuolemat vähentyneet

Sähkön käyttö on moninkertaistunut reilussa sadassa vuodessa, mutta sähköiskukuolemat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä.  Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia on tilastoitu 1930-luvulta lähtien. 1930-1950-luvuilla sähköiskuun kuoli vuosittain viisinkertainen määrä ihmisiä nykypäivään verrattuna ja vielä 1970-luvullakin määrä oli kolminkertainen. 1990-luvulta lähtien kuolemantapausten määrä on laskenut keskimäärin viidestä noin kolmeen vuodessa. Sähköalan ammattilaisten tapaturmat ovat vähentyneet enemmän kuin ns. maallikoiden.

tapaturmatilasto 1930-

Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1945–2015 *

 

graafi 2

tolppamies

 

Sähköturvallisuutta päätähuimaavissa olosuhteissa

Kun voimalinjoja rakennettiin 1920-luvulla, johtimien asennus oli eniten rohkeutta, taitoa ja tekniikkaa vaativa työvaihe. Ensin pystytettiin pylväät ja tämän jälkeen huimapäiset asentajat ryhtyivät työhönsä. Koska alan ammattimiehiä ei ollut saatavissa, tehtäviin palkattiin kouluttamattomia ja kokemattomia miehiä. Koska aikataulu oli kiireinen, sekä työnjohtajien että työmiesten oli opeteltava linjarakennus maastossa. Työhaastattelussa hakijan oli näytettävä, että hän uskaltaa kiivetä pylvääseen. Keskeisiä avuja olivat hyvä tasapainoaisti, kestävä kunto, maltti ja suunnitelmallisuus. Kun erikoismiehet keikkuivat orsien ja johtimien päällä, he eivät käyttäneet turvaköysiä. Niinpä vuosittain Suomessakin kirjattiin linjatöissä 2-3 kuolemantapausta.

 

……………………………….

Kerro meille millaisia muistoja sinulla on liittyen sähköturvallisuuteen? Mitkä seikat ovat mielestäsi vaikuttaneet sähköturvallisuuden edistymiseen? Millaisia riskejä sähköön liittyy nykypäivänä?

………………………..

Toim: Paula Kuusio

Kuva 1: Sähkötarkastus Sörnäisten voima-asemalla vuonna 1913, Sähköturvallisuus 100 vuotta sivusto
Graafi 1: Sähkötarkastuskeskuksen tilasto teoksessa Sähkötarkastuslaitoksesta Sähkötarkastuskeskukseen
* Graafi 2: Tuuli Tulonen, Tukes, kalvosarjasta Toimialan onnettomuudet 2015, Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1945-2015, kymmenen vuoden liukuva keskiarvo
Kuva 2: Suomen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton juliste teoksessa Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa

Lähteet:
Sähköturvallisuus 100 vuotta –sivusto, www.tukes.fi  (2002)
Timo Aarrevaara, Jari Stenvall: Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa (2002), Tukes-julkaisu 10/2002
Erkki Yrjölä: Sähkötarkastuslaitoksesta Sähkötarkastuskeskukseen  (1988)


Kommentit:

  1. Todellinen vahinko ulkolinjatöissä 60 luvulla.
    Asentaja alkoi kiivetä pylväskegillä tolppaan tarkoituksena suorittaa johdihaaran kytkentä olemassa olevaan avoilinjaan.220/380 V.
    Nokkamies neni näköetäisyydellä olevan muuntajakoppiin kytkenään linjan kylmäksi.
    Muuntamon ovi oli näkymättömällä puolella pyväässä olevasta asentajasta nähden.
    Nokkamies touhusi oven aukaisun kanssa muutaman minuutin ja tuli autonn kohti.
    Pylväässä oleva asentaja ymmärsi linjan olevan jänniteetön ja alkoi kytkeä johdinhaaraa.
    Linjassa oli kuitenkin jännite ja asentaja sai sähköiskun ja putosi vyönvaraan tolppakengilleen pylvääseen. Erilaisten vaikeiden vaiheiden jälkeen asentaja saatiin hengissä maahan.
    VIRHE: Nokkamies oli ottanut väärän avainnipun ja avain ei sopinut yrityksistä huolimatta muuntamon oveen. Hän lähti autolle hakemaan oikeaa avainnippua ekä ilmoittanu(ei sillon ollut puhelimia, ja tuulinen sää esti huudon) että linja on vielä jännitteinen. Pylväässä olevalla asentajalla ei ollut(siihen aikaan) jännitten toteamiseen välineitä. Hän oletti että nokkamien oli saanut kytkettyä siinä ajassa,minuuteissa, linjan kylmäksi.

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*