LNG-terminaalit – uutta Suomessa ja Tukesin valvonnassa

Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaali on rakenteilla Porin Tahkoluotoon ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Muitakin LNG-terminaaleja on suunnitteilla muun muassa Tornioon ja Haminaan. Lisäksi selvitetään jättiterminaalin rakentamista Inkoon Joddböleen.

Porin LNG-terminaali on 30 000 kuution varastoterminaali, joka palvelee Satakunnan maakaasun tarpeita. Nesteytettyä maakaasua käytetään sekä teollisuudessa että liikenteessä. Maakaasulla voidaan esimerkiksi korvata nestekaasu teollisuusprosesseissa, polttoöljy lämmöntuotannossa ja sitä voidaan käyttää myös liikenteen polttoaineena.

Syynä LNG:n käytön lisääntymiseen Suomessa ovat muun muassa tiukentuneet ympäristövaatimukset, esimerkiksi meriliikenteelle asetetut rikinpäästörajoitukset.  EU:n rikkidirektiivin mukaan polttoaineiden rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 prosenttia lähimerialueilla. Rajoitusten piiriin kuuluvat tällä hetkellä Euroopassa Itämeri, Pohjanmeri sekä Englannin kanaali. Suomen viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse, joten laivojen polttoaineella on suuri merkitys ympäristön suojelun kannalta.

Mitä LNG on?
Nesteytetty maakaasu, LNG (liquefied natural gas) on miinus 162 asteeseen jäähdytettyä maakaasua. Muuttamalla kaasumainen maakaasu nestemäiseksi sen tilavuus saadaan tiivistettyä noin kuudessadasosaan. Ennen käyttöä LNG höyrystetään kaasumaiseen olomuotoon.

On tärkeää, että LNG ja LPG erotetaan toisistaan. LNG on nesteytettyä maakaasua ja LPG (liquefied petroleum gas) useimmille tuttua nestekaasua.

LNG energiakaasuna
Nesteytetyllä maakaasulla on tiettyjä etuja, joiden vuoksi siihen investoidaan nykypäivänä. Tällaisia ovat esimerkiksi taloudellisuus, ympäristöystävällisyys sekä turvallisuus.

Taloudellisuus 
Varastointi on taloudellista, sillä nesteytys pienentää maakaasun tilavuuden noin kuudessadasosaan kaasumaiseen olomuotoon verrattuna. Isojen määrien kuljetus laivoilla maailmanmarkkinoilta on kannattavampaa. LNG:n tuonti luo vaihtoehdon Venäjältä toimitettavalle putkikaasulle. Tällä on huoltovarmuuden kannalta tärkeä merkitys.

Ympäristöystävällisyys 
LNG-varastoinnissa syntyvä kaasumainen maakaasu johdetaan pääsääntöisesti takaisin varastosäiliöön tai jakeluputkistoon ja sitä kautta käytettäväksi. LNG ei sisällä rikkiä eikä raskasmetalleja eikä sen käytöstä synny pienhiukkasia. Lisäksi sen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin öljyllä.

Turvallisuus
Lainsäädäntömme antaa hyvät puitteet maakaasun varastointiin, lupamenettelyyn, tarkastuksiin ja valvontaan. Vaikka LNG on meillä suhteellisen uutta, on LNG-teknologia ollut käytössä maailmalla vuosikymmeniä ja esimerkiksi varastointiin liittyvät EN-standardit antavat erittäin hyvän pohjan turvallisuuden tekniseen varmistamiseen. Toiminnanharjoittaja tekee LNG-terminaalin vaarojen tunnistamiset EN-standardien ja Tukes-ohjeiden mukaisesti.

Tukes ja LNG
Tukes toimii valvontaviranomaisena maa-alueilla tapahtuvassa varastoinnissa sekä perinteisessä maakaasun siirrossa, jakelussa ja käytössä. LNG:n kuljetus sen sijaan kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksen lainsäädännön piiriin, joten sitä valvoo maantieliikenteessä muun muassa poliisi.

Tukes antaa LNG-terminaaleille varastointiluvan ja tekee tarkastuksen ennen käyttöä. Tekniset tarkastukset rakentamisen aikana tekee hyväksytty tarkastuslaitos. LNG-varastot kuuluvat Seveso-direktiivin piiriin, eli vähintään 50 tonnin laitokset vaativat luvan ja toimintaperiaateasiakirjan (MAPP) ja vähintään 200 tonnin laitokset luvan ja turvallisuusselvityksen. Laitoksen koon mukaan terminaaleissa tehdään määräaikaistarkastukset joko vuosittain tai kolmen vuoden välein.

LNG-terminaalit ovat Tukesille uusia valvontakohteita. Laitosten pitkistä rakentamisaikatauluista johtuen aikaa on riittävästi turvallisuusasioiden selvittämiseen ja toiminnanharjoittajien kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Kaavoitus on astunut merkittävään rooliin kaikkien nyt vireillä olevien LNG-terminaalien sijoittamisessa. Ennen kuin terminaalille voidaan antaa maakaasusäännösten mukainen lupa, on sijoituspaikan oltava kaavoitettu LNG:n varastointiin soveltuvaksi.  

Tekstit: Paula Kuusio, Arto Jaskari
Kuva: Arto Jaskari