Kesäfestivaaleilla jokainen voi vaikuttaa turvallisuuteen

Kesäisin Suomi täyttyy vihreästä, hyttysistä ja lomailevista ihmisistä, mutta myös erilaisista festivaaleista. Mutta kuinka iloisten tapahtumien turvallisuus taataan, kun valtava määrä ihmisiä ahtautuu pieneen tilaan, eikä turvallisuusriskeiltä voida välttyä? Entä mitä jokainen festivaalivieras voi tehdä itse turvallisuuden parantamiseksi?

Festivaaleihin sisältyy lukuisia turvallisuuskysymyksiä, joihin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Kari Koponen vastaa. Koposen päävastuualueena on kuluttajaturvallisuus yleisötapahtumissa ja moottoriurheilussa, eli käytännössä katsojien ja joissain tapauksissa myös osallistujien turvallisuus.

Mitä ovat musiikkifestivaalien isoimmat turvallisuusriskit?

Aina, kun ihmiset kokoontuvat, suurimman riskit liittyvät muihin ihmisiin ja siten järjestelyihin ja niiden puutteeseen. Jos järjestelyjä laiminlyöty, tai ei esimerkiksi ole ollut osaamista, silloin on jätetty muiden ihmisten käyttäytyminen huomiotta. Tällaiset riskit lähtevät ihan tahattomasti liikkeelle. Väkivallanteot ja vastaavat ovat sitten asia erikseen.

Kuinka niitä voidaan ennaltaehkäistä järjestäjän puolesta?

Yleensä puhutaan riskienhallinnasta, joka on tietenkin yksi lähtökohta. Itse puhun vähän laajemmin kokonaissuunnittelusta, johon liittyvät paloturvallisuus, tietenkin järjestyksenpito ja muu turvallisuus, eli siis kaikkien kokonaisriskien arviointi ja suunnittelu sekä huomioiminen kokonaisuutena. Nykyään esimerkiksi tehdään monesti pelastussuunnitelma, jossa huomioidaan palo- ja pelastusturvallisuus, poistuminen ja näin edelleen, mutta sitten palveluosio, eli kokonaisuus jää yhteen tai kahteen osaan. Ei välttämättä mietitä mitä ollaan tekemässä, ja mitä siitä tekemisestä voi aiheutua vaaraa.

Eli vastaus kysymykseen: hyvällä ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla.

Millainen Tukesin rooli valvonnassa käytännössä on?

Puheluita tulee nykyään ihan hyvin. Viime vuoden toukokuussa aloittaessamme niitä ei oikein tullut, kun ei ollut tietoisuutta mikä ja kuka me olemme ja mitä teemme. Nyt olemme tehneet yhteistyötä ja jättäneen niin sanotusti leimaa kartalle, mikä näkyy jo siinä, että puheluita ja kyselyitä tulee. Osa on hyvin yksinkertaisia viiden minuutin puheluita, joiden aikana saadaan asiat ratkaistua. Osa tuo sitten pöydälle vähän paperia, jolloin tehdään selvitystä tai ratkotaan asiat yhdessä. Vaikuttavuus alkaa olla myös toisin päin, eli meihin ollaan yhteydessä ihan ennalta.

Olen viime syksynä ja tänä keväänä kiertänyt muita viranomaisia, pääosin pelastus- ja poliisilaitoksia, esittelemässä mitä me teemme, ja miten meidän rajapintamme liittyvät toisiinsa. Viranomaisyhteistyö on aloitettu ja avattu ihan sen takia ensin, että näin varmistamme puhuvamme samaa kieltä asioista, kun kohderyhmässä ovat kuitenkin ne samat asiakkaat.

Kuinka usein turvallisuusriskit realisoituvat, ja millaisia ne yleensä ovat?

Erittäin vaikea kysymys, ei ole olemassa sellaisia tilastoja tai tarkkaa faktaa, josta voisi päätellä, sillä meillä on vasta vuoden kokemus. Viime kesänä otimme lyhyen otannan, seurasin ja selvittelin itse mediaa ja muita tapahtumia, joista teimme osittain myös tutkintamme. Sääolosuhteet vaikuttavat, se on selkeää, mutta myös ihmisten käyttäytyminen. Löytyy muutama sellainen tapaus, jossa ihminen on toiminut väärin täysin oma-aloitteisesti, eikä asiaan ole kyetty puuttumaan. Silloin, kun on päätetty, että ihminen jotain tekee, niin se yleensä päättyy sitten vasta ikävällä tavalla.

Riskejä kyllä toteutuu, esimerkiksi Raumalla pomppulinna putosi mereen tuulen myötä ja Joensuussa teltta lähti ilmaan, mutta hyppäsi onneksi ylöspäin ennen kuin kaatui, niin isommilta vahingoilta vältyttiin. Viime vuonna tässä minun sektorissani oli viisi onnettomuustapausta, joista kaksi moottoriurheilun puolella. Toinen johtui luonnonilmiöstä ja toinen kuljettajien käyttäytymisestä. Vakavimmillaan 35 loukkaantui näissä viidessä tapahtumassa ja viisi pääsi sitten jatkohoitoon sairaalaan.

Vaikuttavatko maailmalta viime aikoina kantautuneet ikävät uutiset turvallisuusjärjestelyihin? Miten?

Vaikuttavat ja eivät. Poliisiviranomainen on tahallisten tekojen osalta se reagoiva viranomainen, ja eri paikoissa on reagoitu eri tavoin riskiarvioiden perusteella. Luonnollisesti paniikki voi syntyä mistä vaan, kuten maailmallakin on tapahtunut. Jos kuuluu joku kova paukahdus, tai joku huutaa pommia tai muuta uhkaa, niin ihmiset panikoivat. Sen jälkeen meillä on aikamoinen lauma levällään ja siitä syntyy niitä vahinkoja. Myös se rauhallisuus ja maltti pitäisi säilyttää. Kyllähän nämä vaikuttavat myös Suomeen, ehkä ennen kaikkea ihmisten herkkyyteen ja toimintamalliin.

Järjestäjät joutuvat myös suunnittelemaan hiukan paremmin painejärjestelyt, puskurialueet ja väistöalueet yleisömassalle, jos tällaisia esiintyy. Toisaalta sisäänmenomenettelyissä poliisi on edellyttänyt näitä raskaampia ajoneuvoja kulkureitille, ne ovat näkyvin osa.

Millaisia asioita yksittäisen kävijän kannattaa ottaa huomioon festivaaleille valmistauduttaessa?

Kyllä se lähtee ihan itsestä liikkeelle. On arvioitava oma kunto, kipeänä ei kannata mennä pilaamaan kaikkea. Jos ei kykene nauttimaan, niin kannattaako sitten mennäkään? Toiseksi valmistaudutaan; tutkitaan turvallisuusohjeet saapumiselle, kielletyille esineille ja ollaan tietoisia, mitä paikalle menemiseen edellytetään. Otetaan oikeat tavarat mukaan, esimerkiksi telttaleirintään. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle; vesipullo, aurinkorasva, oikeat ja säänmukaiset vaatteet ja ohjeidenmukaiset menettelyt, ne ovat kaiken A ja O.

Kuinka jokainen voi vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen festivaaleilla?

Oma ja muiden käyttäytyminen huomioiden on mentävä. Yleiset kohteliaisuussäännöt on tietenkin muistettava, mutta myös annettuja ohjeita noudatettava. Paikan päällä on suljettuja alueita, opasteita ja järjestyksenvalvojia jotka ohjaavat. Ohjeiden mukaan kannattaa toimia, koska niillä on aina syynsä.

Liikaa ei kannata itse ajatella esimerkiksi kulkureittejä, ne on kyllä merkitty. Sellaiset luovat ajatukset eivät välttämättä joka paikkaan sovellu. Muiden mukana meneminen on helppoa, mutta isot massat voivat aiheuttaa tiivistymän jossa on ahtautta, jos niissä ei viihdy tai on esimerkiksi pienikokoinen tai erityisryhmiin lukeutuva, kannattaa miettiä mihin alueella sijoittuu, ettei ole itse vaarassa tai aiheuta sitä muille.

Turvallisuusterveisiä Suomen kesäfestivaalikansalle?

Nauttikaa ja pitäkää hauskaa!

 

Teksti: Jesse Eskelinen & Kari Koponen
Kuva: Kari Koponen