Glyfosaatin käytölle jatkoaika

Glyfosaatin käyttö on herättänyt paljon keskustelua jo parin vuoden ajan. Lue, millaisia kysymyksiä aiheesta on usein esitetty Tukesille ja miten asian käsittely on edistynyt EU:ssa.

 Mikä on glyfosaatin tilanne tällä hetkellä: poistuuko se markkinoilta, rajoitetaanko sen käyttöä ja onko sille vaihtoehtoja?

Glyfosaatin käsittely EU:ssa saatiin tällä erää päätökseen kesäkuun lopussa. Glyfosaatin hyväksymistä jatkettiin siihen saakka kunnes Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) saa valmiiksi glyfosaatin luokituspäätöksen. Hyväksyminen on kuitenkin voimassa enintään vuoden 2017 loppuun saakka. Glyfosaatin luokitusehdotus on parhaillaan (18.7.2016 asti) julkisessa kuulemisessa, ja ECHA jatkaa sen jälkeen käsittelyä riskinarviointikomiteassa.

Glyfosaatti on eniten myyty kasvinsuojelussa käytettävä tehoaine Suomessa. Glyfosaattivalmisteita käytetään rikkakasvien torjuntaan viljelysmailta, puutarhoissa, pelloilla, metsänviljelyssä ja viljelemättömillä alueilla. Glyfosaatti tuli markkinoille 1970-luvun alussa ja Suomessa sitä on käytetty vuodesta 1976.

Glyfosaatin terveysvaikutuksista on keskusteltu paljon ja myös vaatimuksia aineen kieltämisestä kokonaan kasvinsuojelussa on esitetty.


Usein esitettyjä kysymyksiä glyfosaatista

  1. Voitaisiinko glyfosaatti korvata jollain vähemmän haitallisella valmisteella/menetelmällä?

Vastaavaan käyttötarkoitukseen hyväksyttyjen valmisteiden välillä ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole merkittäviä eroja, kun otetaan huomioon niiden kaikki ominaisuudet. Glyfosaattivalmistetta ostaessaan ammattikäyttäjäkin voi aina valita luokittelemattoman (ei mm. terveys- tai ympäristövaaraa osoittavia varoitusmerkkejä) tuotteen.

Vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä erityisesti kotipuutarhoissa ja leikkipaikoilla ovat liekitys, kitkeminen sekä pienten alueiden peittäminen mustalla muovilla.

Viime aikoina lehdissä on kirjoitettu myös uudesta  ”luonnonmukaisesta” menetelmästä. Kyseessä on kuuma vaahdotettu sokeri (maissisokeria ja kuumaa vettä), jonka teho perustuu kuumennukseen. Rikkakasvien päälle levitetty kuuma vesi vahingoittaa kasvien solurakennetta, ja eristävä vaahto pitkittää kuumuuden vaikutusta.  Tämä torjuntamenetelmä ei edellytä Tukesin hyväksymistä, koska menetelmän vaikutus on fysikaalinen.

2. Poistuvatko glyfosaattivalmisteet markkinoilta?

Glyfosaatin hyväksymistä jatkettiin vuoden 2017 loppuun saakka. Glyfosaattivalmisteiden käyttöä ei rajoitettu tässä yhteydessä, eivätkä glyfosaattivalmisteet ainakaan toistaiseksi poistu markkinoilta.

Kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksyttävyydestä päätetään jäsenmaiden pysyvässä komiteassa komission päätösehdotuksen perusteella. Glyfosaatin hyväksyttävyydestä päätetään sen jälkeen kun ECHA on saanut päätökseen luokitusarviointinsa.

3. Rajoitetaanko glyfosaattivalmisteiden käyttöä yleisillä alueilla tai kotipuutarhoissa?

Haitallisimpien glyfosaattivalmisteiden ostamiseen ja käyttöön tarvitaan 26.11.2015 lähtien todistus kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamisesta. Rajaus vain ammattikäyttöön perustuu glyfosaattivalmisteilla toistaiseksi niiden sisältämien muiden komponenttien vaaraominaisuuksiin. Ne saattavat esim. aiheuttaa vakavan silmävaurion vaaran.  Tukes jaottelee kaikki muutkin Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet joko ammatti- tai kuluttajakäyttöön soveltuviksi.

Komissio on harkinnut, että glyfosaatille asetettaisiin käytön rajoituksia yleisillä alueilla, kuten puistoissa ja leikkipuistoissa. Näistä käyttöä koskevista rajoituksista ei ole kuitenkaan tehty päätöstä EU:ssa. Sen jälkeen kun komission ehdotuksesta on päätetty pysyvässä komiteassa, kunkin jäsenvaltion on valmisteita koskevissa päätöksissään asetettava riittävät riskinhallintatoimenpiteet.

4. Saako lasten leikkipaikoilla käyttää glyfosaattia ja onko glyfosaatista vaaraa lemmikeille?

Lasten leikkipaikoilla kannattaa käyttää rikkakasvien torjuntaan mekaanisia menetelmiä. Glyfosaatilla käsitellyt alueet (puistot, piha-alueet) on hyvä merkitä, ja alueille menemiseen suositellaan 7 vrk:n varoaikaa. Lasten/lemmikin satunnaisesta liikkumisesta glyfosaatilla käsitellyllä alueella ei kuitenkaan aiheudu suurta riskiä, kunhan valmiste on ehtinyt kuivua kasvien pinnalta.

5. Kuinka paljon tavallinen kuluttaja altistuu glyfosaatille?

Arvioitaessa turvallista rajaa ravinnon kautta tapahtuvalle altistumiselle, käytetään oletuksena suurinta mahdollista annosta, joka käsittelystä voi aiheutua. Lähtökohtana on, että altistus voisi kaksinkertaistua turvarajan silti ylittymättä.

Evira ottaa näytteitä kotimaisista elintarvikkeista ja niiden raaka-aineista ja Tulli vastaavasti ulkomaisista. Analyysitulosten perusteella voidaan sanoa, että glyfosaattijäämät ovat yleensä alle määritysrajan eikä enimmäismäärän ylityksiä ole.

Kotipuutarhuri voi vähentää käytön yhteydessä tapahtuvaa altistumista valitsemalla valmisteita, jotka ovat käyttövalmiita tuotteita joita ei tarvitse laimentaa.  Käyttöohjeita noudattamalla ja käyttämällä kasvinsuojeluaineita vain todelliseen tarpeeseen altistuminen voidaan pitää kotipuutarhurille ja sivullisille (lapset, naapurit) mahdollisimman vähäisenä.

6. Saako Suomessa käyttää glyfosaattia ennen puintia?

Glyfosaattivalmisteiden käyttö kasvuston pakkotuleennuttamiseen (kuivattamiseen) ei ole Suomessa sallittua eikä ennen puintia käyttöä leipäviljalla sallita ollenkaan. Sen sijaan glyfosaattivalmisteiden käyttö juolavehnän torjuntaan rehuohra-, rehukaura-, rypsi- ja rapsiviljelyksiltä ennen puintia on sallittua. Käsittely voidaan tehdä vain tuleentuneeseen kasvustoon.

7. Voiko glyfosaatin jatkuva käyttö johtaa ”super-rikkaruohojen” syntymiseen?

Glyfosaattia on käytetty pitkään, ja sitä kestäviä rikkakasveja on löytynyt jo maailmalta. Suomessakaan ei olla ilmiöltä turvassa, joten asia tulee ottaa huomioon etenkin suorakylvetyillä pelloilla, kun käytetään hyvin pieniä glyfosaattiannoksia useana vuonna peräkkäin.

8. Onko glyfosaatin hajoamista tutkittu Suomen oloissa?

Glyfosaatin hajoamista on tutkittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamissa yhteistutkimuksissa sekä Helsingin ja Kuopion yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa. Suomalaisissa kenttäkokeissa glyfosaatin häviämisen puoliintumisajaksi pintamaassa laskettiin kasvukaudella 8 – 55 vuorokautta (keskimäärin noin kolme viikkoa) ja talviaikana 7-8 kuukautta. Kahdessa suomalaisessa metsämaassa glyfosaatin puoliintumisaika on ollut yli vuoden. Tulokset ovat hyvin lähellä muissa Pohjoismaissa saatuja puoliintumisaika-arvoja, mutta Keski-Euroopassa saatuja arvoja suurempia.

9. Miten pitää toimia, jos haluaa päästä eroon vanhoista glyfosaatti- tai muista kasvinsuojeluainevarastoista?

Ylijäänyt tai käyttökelvoton kasvinsuojeluaine tulee viedä vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Kuntien velvollisuutena on järjestää jätehuolto, jonne myös vaaralliseksi luokitellut jätteet, kuten vanhentuneet kasvinsuojeluaineet, voi viedä. Paikallisia lehtiä seuraamalla ja kunnasta kysymällä saa tietoa tällaisten keräysten järjestämisestä.

Tiedot Suomessa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista löytyvät Tukesin ylläpitämästä kasvinsuojeluainerekisteristä (www.tukes.fi/kasvinsuojeluainerekisteri).

…………………
Glyfosaatin käsittelyn vaiheet EU:ssa

 EU:ssa tehoaineiden riskinarvioinnit jaetaan jäsenmaiden kesken. Hyväksymisen uusimista varten Saksa on valmistel­lut arviointiraportin, jossa ei tullut esille vakavia huolia glyfosaatin terveysriskeistä. Samaan tulok­seen päätyi Euroopan elintarviketurvallisuusvi­ranomaisen EFSA:n järjestämä asiantuntijakokous helmikuussa 2015. Saksa on tehnyt myös luokitusehdotuksen ECHAlle. Useat jäsenvaltiot olivat toivoneet aikaisempien keskustelujen pohjalta, että ECHA:n ehdotus olisi jo saatavilla, kun glyfosaatin hyväksymisestä päätetään.

Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi vuonna 2015 raportin, jossa se esittää yleisesti käytössä olevan kasvinsuojelutehoaineen glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi (IARC:n luokitus 2A). Elinympäristössä ja ravinnossa esiintyy myös muita yhdisteitä, jotka kuuluvat samaan luokkaan. Ihmiselle yksiselitteisesti syöpää aiheuttavia, eli ryhmään 1 kuuluvia aineita, ovat mm. asbesti, puupöly, tupakansavu sekä alkoholijuomat.

Euroopan komissio valtuutti huhtikuussa 2015 EFSA:n arvioimaan IARC:n rapor­tissa esiintyneet karsinogeenisuusväitteet ennen kuin glyfosaatin hyväksyttävyys otettiin käsittelyyn pysyvässä komiteassa. Arvioinnin yhteydessä EFSA on todennut, että joissain glyfosaattivalmisteissa esiintyvä ns. POEA-apuaine, (polyetoksyloitu talialkyyliamiini) on glyfosaattia huomattavasti myrkyllisempi. Tämän vuoksi sellaiset glyfosaattivalmisteet, jotka sisältävät tätä apuainetta, tulisi kieltää.

EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaostossa 6.6.2016 ei saatu määräenemmistöä komission ehdotukselle jatkaa glyfosaatin hyväksymistä vuoden 2017 loppuun. Tämän jälkeen komission ehdotus meni ns. muutoksenhakukomitean kokoukseen 24.6.2016. Komitea ei antanut esityksestä lausuntoa, jolloin komissiolla oli mahdollisuus tehdä päätös ilman jäsenmaiden tukea. Komissio jatkoi 29.6.2016 tekemällään päätöksellä  glyfosaatin hyväksymistä 18 kuukaudella, eli vuoden 2017 loppuun.

……………….

Kysymykset ja vastaukset on laadittu Tukesin kasvinsuojeluaineryhmässä.

Lue myös tiedote 29.9.2016:  POEA-apuainetta sisältävät glyfosaattivalmisteet kielletään