24.

Blogi: Tutkimusraporteissa kiinni satojen miljoonien arvoiset tulokset

Malminetsintäprosessi on lupaviranomaisen näkökulmasta luontevaa jakaa kolmeen omaan kokonaisuuteen. Ensimmäinen osa on luvanhakeminen. Se voi tarkoittaa ensimmäistä hakemusta tai sitten jatkolupaa aikaisemmalle etuoikeudelle. Hakijan täytyy täyttää kaivoslain edellytykset saadakseen tarvittavan etuoikeuden kohteelle.

Lupa on perusta tulevalle tutkimushankkeelle. Rahaa tutkimukseen ei saa edes (lue; varsinkaan) maailmalta, jos tätä kohtaa ei hoida kunnolla.

Toinen vaihe on varsinaiset tutkimukset luvan voimassaoloaikana. Se kestää maksimissaan 15 vuotta.

Kolmas, eli viimeinen vaihe on luvan raukeaminen. Kaikkiin näihin edellä mainittuihin kohtiin liittyy hakijalle tärkeän etuoikeuden lisäksi tiukasti myös raportointi.

 

Tukes on vastuussa tietoaineiston keräämisestä

Olemme kehittäneet määrätietoisesti kaivosryhmässä raportointia koko uuden kaivoslain voimassaoloajan vuodesta 2011 alkaen. Huomasimme aika pian kuinka tärkeästä asiasta on kyse ja kuinka paljon siinä on vielä parannettavaa.

Kun kaivosviranomaisen tehtävät siirtyivät uuden kaivoslain myötä Tukesille, siirtyi myös vastuu tietoaineiston keräämisestä. Tutkimusraporteissa on kiinni satojen miljoonien eurojen arvoiset tutkimustulokset, eikä tiedon hallinnointi ja kerääminen ole ollut mikään helppo tehtävä.

En pysty arvioimaan, paljonko vastaavan tietomäärän hankkiminen maksaisi nykyhinnoilla, mutta uskon että 100 vuotiaan Suomen vuosibudjetista kallioperän uudelleen tutkiminen leikkaisi hyvin suuren osan.

 

Digiloikka tulossa

Valtionhallinnossa muotisanana viime ajat on ollut digitaalisuus. Olemme nyt myös Tukesissa malminetsintäraportoinnin suhteen pitkän digiloikan ääressä.

Tähän mennessä olemme saaneet rakennettua pohjan, joka tuottaa vuosittain geologista tietoa Suomen yhteiskunnalle, mutta se on kuitenkin vielä kehitysversiovaiheessa. Onneksi voimme myös tällä hetkellä olla luottavaisia siihen, että kyseiset aineistot saadaan talteen, ehkä hieman jäykästi, mutta ne saadaan kuitenkin.

Tutkimuksia suorittavat yhtiöt voivat myös luottaa siihen, että tuloksiin voidaan palata joskus tulevaisuudessa eikä se koske pelkästään heidän itsensä tekemiä tutkimuksia. Kaikki kerätty aineisto on kaikkien käytettävissä.

Uuden kaivoslain myötä luotiin malli, jossa raportointi kattaa edellisen vuoden tulokset. Tämä tarkoittaa, että vaikka yhtiötä kohtaisivat ylipääsemättömät ongelmat tutkimusten jatkamiseen, sen siihen mennessä suorittama panostus kansallisomaisuutemme tutkimukseen ei valu hukkaan. Kun aiemmat vuosiraportit niputetaan, kaivosviranomaisen kädessä on kattava loppuraportti.

Yhtiöt myös tietävät näiden tutkimusaineistojen merkityksen, sillä kairasydänarkisto ja siihen liittyvät aikaisemmat raportit ovat olleet lähes pääsääntöisesti heidän jokaisen hankkeensa alulle panija.

 

Kairasydän kertoo kallioperästä

Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Suomen kallioperää vuodesta 1886 eli hieman kauemmin kuin Suomi on ollut itsenäinen. GTK on kaikkinensa kairannut noin 1500 kilometriä kairasydäntä kallioperästä. Kairasydän on n. 5–8 senttiä halkaisijaltaan olevaa näytettä kalliosta. Se onkin paras keino selvittää usein maaperällä peittynyttä kallioperää.

Valtion oma kaivosyhtiö Outokumpu kairasi toimintavuosinaan vuodesta 1951 alkaen Suomessa noin 1200 km malminetsinnän kairasydäntä.  Lyhyessä ajassa vuodesta 2007 alkaen kansainväliset yhtiöt ovat tuottaneet jo 2250 kilometriä kairasydäntä. Kymmenessä vuodessa Suomen kallioperään on investoitu lähes saman verran kuin aikaisemmin reilussa 130 vuodessa. Suurimmat investoinnit tehtiin vuonna 2012. Silloin yhtiöt investoivat lähes 90 miljoonaa euroa Suomeen.

Yhtiöiden tuottama kairasydänmateriaali vahvistaa GTK:n tutkimuslaitoksen tutkimusroolia ja luo pohjaa GTK:lle lakiin perustuvalle geotiedon ylläpidolle, jota käyttää hyväkseen koko malminetsintäala. Tukesin ja GTK:n 5 vuotta kestänyt yhteistyö on jo nyt kasvattanut Suomen kallioperätietopääomaa valtavasti. Kyseessä on geotiedon klusteri, jossa Tukes saa kaivoslain mukaisten lupien haltijoilta loppuraportit ja tutkimusaineistot, jotka toimitetaan GTK:lle. Tätä aineistoa jatkojalostaa myöhemmin malminetsintäyhtiöiden ohella myös GTK. GTK myös ylläpitää julkista arkistoa geotiedosta.

 

Geotietovirta yhdenmukaistaa

Uusi kehitysaskel geotiedon kerryttämisessä syntyy Geotietovirta-projektissa, joka yhdenmukaistaa luovutettavan datan ja luo tietoturvallisen digitaalisen väylän, toivottavasti nykyistä helpomman tavan, luovuttaa raportit Tukesille ja sittemmin GTK:lle. Vaikka tietoa on jonkin verran menetetty aikaisempina vuosina, yhtiöiltä tuntuu löytyvän tahtoa myös vanhojen raporttien toimittamiseen.

Tehtävänämme on tuottaa toimiva alusta, tutkijoiden tulee keskittyä tiedon hankintaan. Kaivoslain tavoitesäännöksen mukaan lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen turvaamista. Kerran kerätty tieto tulee säilyttää ja arkistoida niin, ettei samoja tutkimuksia tarvitse tehdä uudestaan.

 

Lue lisää malminetsinnästä blogikirjoituksesta Tuhat etsijää, 999 pettyjää.

 

keskitalo_ilkka_28x40mm

Ilkka Keskitalo

ylitarkastaja, Kaivokset

Kirjoittaja on työskennellyt malminetsinnän parissa Tukesissa 6 vuotta ja sitä ennen GTK:ssa 10 vuotta.

Twitter: @IKeskita

KOMMENTOI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*